Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan julkisten menojen säästötarve lähtee erilaiselta pohjalta kuin 1990-luvulla. Korkman siirtyi valtiovarainministeriön kansantalousosaston johtoon laman kynnyksellä vuoden 1989 alussa.
– Tilanne on nyt aivan erilainen kuin silloin. Silloin päällä oli pankkiromahduksen aiheuttama akuutti kriisi, jossa ulkomainen lainanotto oli kiven takana, Korkman kommentoi Ilta-Sanomille.
Korkmanin mukaan 1990-luvun kaltaista luottamuspulaa ei ole, vaan kyse on paljolti väestön ikääntymisestä johtuvasta kroonisesta, hitaasti kumuloituvasta valtion velkaongelmasta.
– 1990-luvulla olimme nopeita toimia vaativassa pakkoraossa, nyt voimme ja on syytä käyttää aikaa ja harkintaa, Korkman sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju löytää yhtäläisyyksiä 1990-luvun ja nykyisen hallituksen säästötoimista. 1990-luvun säästötoimiin viitataan useasti tunnetulla Sailaksen listalla Raimo Sailaksen mukaan.
– Tälle vuodelle tehtiin indeksijäädytyksiä, jotka kuuluivat myös Sailaksen listan merkittävimpiin säästötapoihin. Siellä oli myös samanlaisia menosäästöjä eli tavallaan meillä on Sailaksen lista päällä tällä hetkellä, vaikka ei yhtä rajuna kuin silloin, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mukaan yhden rajun säästökuurin sijaan tarvittaisiin useamman hallituskauden mittainen suunnan oikaisu.
Kangasharju yhtyy valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ajatukseen siitä, ettei hallitus voi sulkea verojen kiristyksiä pois, kun se valmistelee uusia sopeutumistoimia ensi keväälle. Lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia menojen leikkauksia.
– Jos ei tehdä uusia säästöjä, niin hallitus rikkoo myös omia kehyksiään. Nämä ovat vaarassa hyvinvointialueiden kustannusten tarkistusten takia, joiden myötä ne ovat saamassa lisää rahaa. Myös kunnilta on loppumassa rahat lakisääteisiin palveluihin, kuten koulutukseen. Jos myös valtionosuudet kunnille ja hyvinvointialueille lisääntyvät pyyntöjen mukaan niin vuosi sitten hallituksen asettamat kehykset rikkoutuvat, Kangasharju kommentoi.
Kangasharju kertoo myös, että Suomi on luistamassa EU:n uusista velkaa koskevista linjauksista. Esimerkiksi julkisen velan tulee edelleen olla alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mitä sääntöä Suomi rikkoo kirkkaasti nykyään. Ensi vuonna velkaa on arviolta 76,9 prosenttia.