SDP on sitoutunut velkajarruun. Puolueelta ja sen puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta on tivattu mediassa konkreettisia talouslinjauksia. Ensi hallituskaudella sopeutettavaa on 8-12 miljardia euroa.
Tänä viikonloppuna Lindtman kertoi Ilta-Sanomille kuuden kohdan listasta. Siinä korostuu ennemmin verotus kuin menoleikkaukset.
Asiantuntijan mielestä SDP:n linja poikkeaa muista Pohjoismaista.
– Suomessa julkisten menojen määrä on selkeästi Pohjoismaiden suurin suhteessa bkt:hen ja veroaste on erittäin iso. Tätä taustaa vasten voimakas verojen korottaminen ei vastaa sitä linjaa, joka esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraateilla on, taloustieteilijä Juha Tervala sanoo Verkkouutisille.
Entä antoiko lista konkretiaa siihen, mitkä olisivat SDP:n sopeutustoimet?
– Lista on varsin ylimalkainen kannanotto. Siinä on pari selkeää menovähennystä ja veronkorotusta, ja niiden lisäksi asioita, jotka eivät kuulu suorien menoleikkausten tai veronkorotusten piiriin, Tervala toteaa.
Hänen mukaansa SDP:n esittämät suorat sopeutustoimet ovat arviolta alle kaksi miljardia euroa. Muiden toimien vaikuttavuutta on vaikea arvioida ja osa niistä ei ole sopeutustoimia vaan rakenteellisia uudistuksia.
Euroopan unionin uuden lainsäädännön mukaan toimenpiteet, joita EU:n tarkkailuluokkalaisten pitää tehdä, ovat suorat menosopeutukset tai veronkorotukset. Rakenteellisia uudistuksia ei hyväksytä sopeutustoimiksi.
Ensimmäisenä listalla on yhteisöveroalennuksen peruminen. Sen staattinen vaikutus valtion talouteen olisi noin 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
– Se kelpaa EU:llekin sopeutustoimeksi, Tervala sanoo.
Seuraava toimi, joka myös kelpaa Tervalan listalle, on kolmantena Lindtmanin listalla oleva suurituloisten veroalen peruminen.
– Lainsäädäntö kehikossa se on täysin validi ehdotus. Veronmaksajain keskusliiton mukaan veroalen peruminen vastaa staattisesti 400 miljoonan euron verotuloja, Tervala sanoo.
SDP aikoo käydä läpi myös suomalaisen politiikan ikuisuusaihetta eli yritystukia. Lindtman kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että yritystuista menee 100 miljoonaa euroa tiloille, jotka eivät ole tuottaneet mitään viiteen vuoteen.
– Suoria yritystukia on Tilastokeskuksen mukaan 827 miljoonaa euroa. Jos puolet niistä leikattaisiin, niin säästöä tulisi 400 miljoonaa euroa, Tervala sanoo.
– SDP:n listalla on myös Kelan tukien leikkaukset. Kelan kotihoitomenoihin menee noin vuodessa noin 140 miljoonaa, jos puolet siitä leikattaisiin, niin säästöä saataisiin 70 miljoonaa euroa. Kelan yksityisiin sairashoitomenoihin kuluu vuodessa 200 miljoonaa, jos ne kaikki lopetettaisiin, niin sen verran tulisi säästöä.
Suoria sopeutustoimia SDP:n listalla on Tervalan mukaan siis noin 1,9 miljardia euroa.
”Ei ole selkeä säästökohde”
Lisäksi SDP:n listalla on toimia, jotka eivät ole sopeutustoimia. Viides kokonaisuus on puolustusinvestoinnit. Ne ovat julkisten menojen lisäyksiä. Julkisen puolen henkilöstön palkitseminen tarkoittaa pikemminkin menojen lisäystä.
– Sitä ei hyvällä tahdollakaan voi laskea sopeutukseksi, Tervala sanoo.
Listan ensimmäisen kohdan toisena toimena Lindtman mainitsee hankintalain uudistuksen perumisen.
– Hankintalain uudistuksen peruminen ei ole sopeuttamista vaan rakenteellinen muutos, ja sen vaikuttavuudesta ollaan erimielisiä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan se toisi 65 – 144 miljoonaa euroa säästöä, Kuntaliiton mukaan se voisi tuoda jopa 600 miljoonaa euroa lisää kustannuksia kunnille, Tervala sanoo.
– Hankintalakia on vaikea arvioida, mutta periaatteessa, jos sitä ei tule, niin se ei tuo säästöjä kenellekään. Tämä ei ole selkeä säästökohde.
Neljäntenä kokonaisuutena SDP aikoo tukkia suurituloisimmilta “verovähennyksiä ja veroaukkoja”.
– Tämä viitannee yritysten mahdollisuuksiin vähentää korkomenoja verotuksessa. Lähdevero viitannee SDP:n malliin, jossa instituutionaalisille sijoittajille tulisi lähdevero Suomessa saaduista osingoista. Sen ongelma on se, että se voi olla kansainvälisten verosopimusten ja EU-sopimusten vastaista, ja niiden verotuotto ei ole suoraviivaista, Juha Tervala sanoo.
– Sijoitusvakuutuksissa sijoituksia voi tällä hetkellä vaihtaa ilman veroseuraamuksia. Niiden verotuksen lykkäämistä vähennetään. Toimien verovaikutuksia on vaikea arvioida, mutta epäilen vahvasti, että tästä ryhmästä ei saada miljardia euroa kasaan.
Lindtmanin listan viides kohta on rakenteellinen uudistus. Hänen tavoitteenaan on tekoälyn parempi hyödyntäminen.
– Pitäisi selkeästi tuoda esille, mistä etuja saadaan. Tuleeko ne esimerkiksi, sillä että tekoäly korvaa joitakin ihmisen suorittamia työtehtäviä, Tervala kysyy.
– Sitä paitsi tekoäly ei vaikuta julkisen talouden menonsiirtoihin, joka on julkisen taloutemme suurin menoerä.