Taloustieteilijä Juha Tervalan mielestä Suomen tulisi leikata menoja ja välttää veronkiristyksiä.
Valtioneuvosto on julkaissut tuoreen raportin, joka antaa uutta tietoa sopeutustoimista. Raportissa tutkittiin sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun. Raporttia laatimassa olleen taloustieteilijän ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtajan Juha Tervalan mukaan tutkimuksen sanoma on vakava.
– Seuraava hallitus joutuu tekemään joka vuosi melkein vastaavat sopeutustoimet kuin Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt neljän vuoden aikana. Poliittinen paine tulee olemaan valtava, Tervala sanoo Verkkouutisille.
Tervala on tehnyt raportin yhdessä Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen ja Suomen Yrittäjien johtajan ja pääekonomisti Päivi Puonnin kanssa. Siinä tutkittiin sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun ja perehdyttiin Tilastokeskuksen neljännesvuosidataan kaikista valtion menoeristä vuosien 1999 ja 2025 väliltä. Tutkimuksen keskeinen tulos ja suositus on, että Suomessa kannattaisi tehdä verojen korotuksen sijaan menosopeutusta.
– Menosopeutuksen osalta finanssipoliittinen kerroin on yksi ja verosopeutuksen osalta kerroin on hieman yli kaksi. Tutkimuksemme päätulos on, että menojen leikkaaminen on sopeutustoimenpiteenä parempi kuin verosopeuttaminen, Tervala avaa.
– Talouskasvun kannalta olisi järkevää harkita sitä, että voisimmeko tehdä Suomessa vain menosopeutusta. Se olisi Suomen tilanteessa järkevää, hän jatkaa.
Suomen tilanteella viitataan siihen, että meillä on kiinteä valuutta ja korkea verotus.
Suomella on edessään mittavat sopeutustoimet. Jos menoja leikataan näin mittavasti, onko hyvinvointivaltio ja sen palvelut vaarassa?
Tervalan mukaan ei ole. Julkisen sektorimme koko on kasvanut.
– Jos 8–11 miljardin euron nettomääräinen menosopeutus tehdään oikein, niin se ei uhkaa hyvinvointivaltiota. Ennen finanssikriisiä julkiset menot olivat alle 50 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nyt ne ovat melkein 59 prosenttia, Tervala sanoo.
– Bruttokansantuotteemme on 281 miljardia euroa. Julkisia menoja pitäisi leikata 25 miljardia euroa, jotta julkiset menot olisivat 50 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Uutta tietoa yhteisöverosta
SDP ja keskusta aloittaisivat sopeutustoimet perumalla yhteisöveron alennuksen, jonka istuva hallitus on tehnyt. Raportin tulokset paljastavat, että kevennys oli kannattava ja uudistusta ei kannata perua.
Samalla raportti tulee haastaneeksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:in näkemykset yhteisöveron alennuksen tehokkuudesta ja kulutusverojen kiristämisestä.
– Yhteisöveron finanssipoliittisen kerroin on iso. Sen keventäminen oli oikea päätös. Korottaminen vaikuttaisi negatiivisesti talouskasvuun, joten kulutusverojen korottaminen vähentää bkt:tä paljon. Kulutusverojen korottaminen on huono tapa tasapainottaa julkista taloutta, Juha Tervala sanoo.
Tutkimuksen mukaan pelkkä menojen leikkaaminen ei auta.
– Finanssipoliittista sopeutusta tulisi täydentää talouskasvua tukevilla rakenneuudistuksilla sekä kohdentamalla julkisia menoja tulonsiirroista enemmän kasvua tukeviin kohteisiin, raportti sanoo.
Kymmenen kohdan lista
Raportti toteaa, että finanssipoliittista sopeutusta ei tulisi nähdä pelkästään menoleikkausten ja veronkorotusten yhdistelmänä, vaan laajempana talouspoliittisena ohjelmana. Se ehdottaa kymmentä erilaista keinoa, jolla Suomen laiva käännetään.
Julkisessa taloudessa on menoeriä, joihin ei tutkimuksen mukaan kannata koskea. Sellaisia ovat julkisen sektorin palkat ja julkiset investoinnit. Niistä ei kannata leikata. Eläkkeitä ja julkisia hankintoja kannattaa tarkastella leikattavina menoerinä.
– Kun valtio palkkaa opettajia, poliiseja ja virkamiehiä, niin he tekevät todennäköisesti työtä, jota yksityinen sektori ei pysty tuottamaan. Julkiset investoinnit kannattaa jättää sopeutustoimien ulkopuolelle. Ne ovat julkisen talouden paras osa, Tervala sanoo.
– Julkisen sektorin hankinnat ja eläkkeiden kertoimet eivät ole kovin isoja.
Suomen puolustusmenot kasvavat Naton velvoitteiden myötä. Raportin mukaan se on myös mahdollisuus. Raportti toteaa, että jos puolustusmäärärahat kohdentuvat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen toimintaan, niin ne voivat tukea tuottavuuden kasvua ja luoda uusia vientimahdollisuuksia.
Merkitystä on sillä myös, miten sopeuttaminen tehdään. Suuria sopeutustoimia ei kannata tehdä kerralla, vaan ne kannattaisi ajoittaa asteittaisesti useammalle vuodelle, jotta talous ehtii sopeutumaan.
Yksi tärkeä syy Suomen alijäämän kasvulle on väestön ikääntyminen. Viimeisenä toimenpiteenä tutkimus ehdottaa palkkamalttia.
– Ikääntymisen takia verotulojen määrä on vähentynyt ja tulonsiirtojen määrä on kasvanut. Meidän pitää pidentää työuria. Valtion talous ei ole varautunut samalla tavalla kuin eläkejärjestelmä Suomen ikärakenteen radikaaliin muutokseen, Tervala sanoo.
– Valtiontalouden takia meidän pitää pidentää työuria. Tarvitsemme suuremman työllisyysasteen, jotta saamme enemmän verotuloja ja tulonsiirrot puolestaan vähenevät.