Suomen talous on palannut kasvuun, mutta kotitalouksien varovaisuus näkyy yhä korkeana säästämisenä ja velkaantumisen vähenemisenä. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Velkaantumisaste kuvaa kotitalouksien velkojen suhdetta yhden vuoden käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2022 suhdeluku kävi 135 prosentissa, mutta tänä vuonna se on laskenut 108 prosenttiin.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto pitää näin pitkää laskua poikkeuksellisena.
– On poikkeuksellinen ilmiö, että kotitalouksien velkaantumisaste laskee näin pitkään. Huippuvuonna 2022 se kävi 135 prosentissa, kun tänä vuonna on tultu alas 108 prosenttiin, Kuusisto sanoo tiedotteessa.
Kehityksen taustalla ovat hänen mukaansa vaisut kotimarkkinat, työllisyyskehitys ja yleinen epävarmuus. Talouden kokonaiskuva on samalla ristiriitainen, sillä bruttokansantuote on pitkästä aikaa selvässä kasvussa.
Alkuvuoden kasvua on vetänyt etenkin teollisuustuotanto, jonka vahvistuminen alkoi jo vuoden 2025 lopulla. Teollisuuden kasvu on näkynyt myös viennin lisääntymisenä.
Toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kasvu tarkentui 0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä. Elokuun lopun ennakkotiedon mukaan kasvua olisi ollut 0,4 prosenttia.
Kotitaloudet säästävät yhä paljon
Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli toisella vuosineljänneksellä neljä prosenttia. Se on pysynyt korkealla tasolla vuodesta 2024 lähtien, vaikka laski hieman alkuvuodesta.
Korkea säästämisaste kertoo samalla siitä, ettei yksityinen kulutus ole lähtenyt kunnolla kasvuun. Tämä jarruttaa koko taloutta, sillä yksityinen kulutus muodostaa merkittävän osan kansantaloudesta.
– Talouskasvu voisi kaikkiaan olla vahvempaa, jos yksityinen kulutus virkistyisi, Kuusisto sanoo.
Tuoreemmissa tiedoissa on kuitenkin merkkejä tilanteen paranemisesta. Kuluttajien luottamus vahvistui heinä-elokuussa ja on nyt lähellä pitkän aikavälin keskiarvoaan.
Kulutuksessa voi näkyä käänne
Kuusiston mukaan luottamuksen koheneminen tukee yksityisen kulutuksen näkymiä. Myös datakeskusinvestoinnit vahvistavat rakentamista.
Toiseen suuntaan vaikuttavat öljyn maailmanmarkkinahinnan ja korkojen nousu.
Suomen talouskasvun kannalta keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, alkaako kotitalouksien varovaisuus hellittää. Teollisuus ja vienti ovat jo vahvistuneet, mutta laajempi kasvu vaatisi myös kulutuksen piristymistä.