Tallinnaan pystytettiin tällä viikolla ensimmäinen modulaarinen väestönsuoja. Kesklinnan kaupunginosan Juhkentali-kadun läheisyyteen sijoittuva suoja perustuu Ukrainassa käytettyyn standardoituun betonirakenteeseen, ja sen on määrä tarjota alueen asukkaille lyhytaikaista turvaa hätätilanteissa.
Suoja on valmistettu teräsbetonista, ja sen rakenne on suunniteltu vähentämään räjähdyksistä, paineaalloista ja lentävistä esineistä aiheutuvia riskejä. Modulaarisen rakenteensa ansiosta suoja on tarvittaessa nopeasti laajennettavissa ja siirrettävissä toiseen paikkaan.
Juhkentalin suojan tarkoituksena on Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan auttaa tallinnalaisia ymmärtämään paremmin, mistä ja miten suojaa kannattaa kriisitilanteessa hakea. Viheralueelle asennettu modulaarinen suoja on pilotti, jonka avulla kaupunki arvioi konseptin käytännöllisyyttä, helppokäyttöisyyttä, tunnettavuutta ja soveltuvuutta kaupunkiympäristöön. Kertyneiden kokemuksen perusteella Tallinnan kaupunki päättää, otetaanko ratkaisu laajemmin käyttöön.
Tallinnan apulaiskaupunginjohtajan Tiit Terikin mukaan Ukrainan kokemukset väestönsuojelusta ovat arvokkaita myös Viron kaupungeille.
– Ukrainan kokemukset osoittavat selvästi, kuinka tärkeää on, että ihmisillä on pääsy turvallisiin ja helposti saatavilla oleviin suojatiloihin hätätilanteissa, hän sanoo ERR:lle.
– Ukrainalaisten kumppaniemme panos antaa Tallinnalle mahdollisuuden tutkia käytännössä testattua ratkaisua ja arvioida sen käyttökelpoisuutta kaupunkimme oloissa. Tämä on tärkeä askel Tallinnan kriisivalmiuden ja väestönsuojelun vahvistamisessa, hän toteaa.
Virolaisviranomaiset pyrkivät nyt nopeassa tahdissa kehittämään uusia ratkaisuja väestön suojaamiseksi räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä terveydelle vaarallisilta aineilta ja säteilyltä.
Kun Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja yhteensä yli 950 000 suojapaikkaa, Tallinnassa yleisiksi väestönsuojiksi on merkitty esimerkiksi avoimia katujen alikulkukäytäviä, jotka eivät ole suljettavissa, ja pysäköintihalleja, joiden ylin kerros sijoittuu välittömästi katutason alapuolelle.
Suotuisa graniittinen kallioperä on vuosikymmenten kuluessa mahdollistanut poikkeuksellisen laajan tunneliverkoston louhimisen Helsingin alle turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin.
Vaikka myös Pohjois-Virossa on paikoin kovaa kalliota, Tallinna sijaitsee suurelta osin sedimenttivyöhykkeellä, jossa laajamittainen tunnelilouhinta on teknisesti vaikeampaa ja myös merkittävästi kalliimpaa. Lisäksi kaupungin alla on runsaasti pohjavettä, mikä osaltaan lisää maanalaisen rakentamisen haastetta.
Helsingissä väestönsuojelujärjestelmää on voitu kehittää lähes keskeytyksettä 1930-luvulta lähtien. Viron tilannetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että maa oli vuosikymmenten ajan Neuvostoliiton miehittämä, eikä siviiliväestön suojelu – Moskovaa ja Leningradia lukuun ottamatta – Kremliä juurikaan kiinnostanut.