Työriitojen sovittelujärjestelmään kaavailtujen muutosten päälinjat ovat selvillä.
Uudistuksia valmistelleen kolmikantaisen työryhmän tuloksista kerrottiin perjantaina. Tiedot perustuvat työryhmän mietintöön, jota vielä viimeistellään.
Uudistuksella vahvistettaisiin niin sanotun palkantarkistusten yleisen linjan huomioimista sovittelutoiminnassa. Käytäntöä noudatetaan jo nyt sovittelutoiminnassa, mutta uudistuksella periaate kirjattaisiin lakiin.
Sovittelijan olisi kansantalouden ja muun yleisen edun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Tästä säädettäisiin työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetussa laissa.
Sovittelijan tulisi siten kannustaa työriidan osapuolia neuvotteluratkaisuihin, jotka ovat Suomen kilpailukyvyn ja hyvin toimivan palkanmuodostuksen kannalta tasapainoisia. Tätä periaatetta sovittelijan tulisi noudattaa myös sovintoehdotusta antaessaan.
Uudistuksella yhdenmukaistettaisiin käytänteitä, joita jotain tiettyä sovittelutehtävää varten asetetuilla sovittelulautakunnilla on. Sovittelulautakunnan toiminta sidottaisiin vahvemmin työriitalain määräyksiin työriitojen sovittelusta.
Sovittelulautakunnan tulisi menettelyssään noudattaa samoja työmarkkinoiden toimivuutta edistäviä periaatteita kuin sovittelijan. Säännöksiä sovintoehdotuksen antamisesta sovellettaisiin myös sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen.
Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimisi valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija. Työ- ja elinkeinoministeriö määräisi sovittelulautakunnan muut jäsenet valtakunnansovittelijan esityksestä.
– Tavoitteena on vahvistaa Suomen työmarkkinamallia pitkän tähtäimen kilpailukyvyn ja kansantalouden kantokyvyn parantamiseksi, työryhmän puheenjohtajana toiminut työministerin valtiosihteeri Mika Nykänen toteaa tiedotteessa.
Kolmikantaisen työryhmän tehtävänä oli valmistella lakimuutoksia, joilla toteutetaan hallitusohjelman kirjaus neuvottelujärjestelmän kehittämisestä.
Valmistellut lakimuutokset vaikuttaisivat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan. Työmarkkinaosapuolten mahdollisuus tehdä sopimuksia keskenään säilyisi muuttumattomana.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lakimuutoksia valmistelevan työryhmän tammikuussa. Työryhmässä ovat olleet ministeriön lisäksi edustettuina EK, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, STTK, Akava ja Palkansaajakeskusjärjestön yhteinen edustaja.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä kesä-elokuussa.
Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen syysistuntokauden loppuun mennessä.
