Verkkouutiset

Kriisiaikana kaikkea ei kannata postata. LEHTIKUVA/AFP Nicolas Asfouri

Tällainen on tahaton sisäinen turvallisuusuhka

Ongelman aiheuttajana voivat olla kansalaiset, mutta myös esimerkiksi media.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmen mukaan tahaton sisäinen turvallisuusuhka nousee esiin eskaloituvan kriisin alussa, ja ongelman aiheuttajana voivat olla kansalaiset tai esimerkiksi media ja viranomaiset.

Hän tarkoittaa Twitterissä julkaisemassaan kirjoituksessa käsitteellä sosiaalisen median käyttöä ja väärinkäyttöä sota-aikana tai niin sanotun harmaan vaiheen aikana.

– Aihe on sinänsä tuttu jo pitkän ajan takaa, mutta viitekehys uusi. Kriisiaikana kaikkea ei kannata postata. Sota-aikana sosiaalista mediaa käytetään edelleen runsaasti. Näin ainakin Ukrainassa, eikä ole syytä olettaa, että somen käyttö lakkaisi konfliktitilanteessa Suomessakaan. Sodan alussa ukrainalaiset postasivat paljon. Kaikki alustat olivat täynnä kuvia ja tietoa sodasta, Kastehelmi kirjoittaa.

Hän toteaa, että paikoin saattoi liikkua myös tietoa Ukrainan omien joukkojen liikkeistä tai viitteitä joukkojen asemista.

– Operaatioturvallisuus vaarantui, ja Ukraina otti asian vakavasti. Kansalle iskostui nopeasti tajuntaan, että nyt olisi syytä miettiä hyvin tarkkaan, mitä tietoa levittää.

Kastehelmi muistuttaa, että tiedustelutieto koostuu pienistä palasista.

– Sinänsä tahaton videonpätkä esimerkiksi omista joukoista voi kertoa Venäjälle enemmän kuin videon postaajalle. Videolla näkyvästä kalustosta voi olla mahdollista päätellä esimerkiksi tietoja joukoista, niiden kyvyistä ja sijainnista.

– Voin hyvin kuvitella esimerkiksi tilanteen, jossa sotilaiden läsnäolosta huojentunut kansalainen julkaisisi kuvan kylässä toimivista joukoista. Samalla hän saattaisi kuitenkin paljastaa tahattomasti esimerkiksi kyseisen osaston komento-osien sijainnin, Kastehelmi kirjoittaa.

Hänen mukaansa sotilaallisessa kriisitilanteessa kannattaa lähteä siitä, että Venäjällä on silmiä kaikilla alustoilla.

– Kuva Facebookin kaupunginosapuskaradioryhmässä ei välttämättä säilyisi vain ryhmän sisäisenä asiana. Sama pätee vaikkapa IG-storyihin, twiitteihin ja kaikkeen muuhun.

– Kaikki kuvat ja videot eivät tietenkään vaaranna operaatioturvallisuutta – Ukrainan taistelukentiltäkin tulee jatkuvasti sisältöä. Osapuolet tietävät kyllä toisistaan melko runsaasti. Silti: Jos kriisiaikana on epävarmuutta sisällön turvatasosta, kannattaa jättää postaamatta, Kastehelmi toteaa.

Hän kertoo esittäneensä Kultarannassa huolensa siitä, että ovatko suomalaiset tarpeeksi hereillä tämän asian suhteen, jos tilanne muuttuisi täälläkin vakavammaksi.

– Jos keskimääräiseltä kansalaiselta kysyisi, mikä on hänen näkemyksensä sota-ajan some-säännöistä, mitä hän vastaisi?

– Uskon, että keskimäärin suomalainen ymmärtää perusasiat venäläisestä informaatiovaikuttamisesta. Kansasta löytyy kyllä resilienssiä Kremlin propagandaa vastaan. Sen sijaan sisältä nousevat informaatiotilan uhkakuvat voivat olla vaikeammin hahmotettavissa.

Kastehelmi antaa esimerkin siitä, mitä ei pidä tehdä.

– Venäläinen toimittaja teki juttua Severodonetskin suunnalla. Videossa näkyi kranaatinheitinvaunu tulitoiminnassa. Ukrainan piti vain löytää taustalla näkyviin rakennuksiin sopiva alue. Sieltähän se löytyi.

Lopputulos oli, että ukrainalaiset tuhosivat vaunun.

– Toisin sanoen vastuu tahattomien sisäisten uhkien torjumisesta ei ole vain kansalaisilla, vaan virheitä voivat tehdä myös median edustajat ja periaatteessa myös huolimattomat julkishallinnon toimijat. Ymmärryksen pitäisi olla koko yhteiskunnan läpileikkaavaa, Kastehelmi toteaa.

Hän kysyy, luottaako Suomi siihen, että eskaloituvan kriisin hetkellä yhteiskunnassa ymmärrettäisiin näiden asioiden merkitys?

– Itse en laskisi pelkästään tällaisen ”spontaanin valaistumisen” varaan. Se voi maksaa pahimmillaan ihmishenkiä ja haitata puolustusjärjestelyjä. Monenlaisesta Venäjän vaikuttamisesta on puhuttu viime vuosien aikana paljon. Myös tämä aihe ansaitsisi enemmän näkyvyyttä ja kannanottoja. Yhteiskunnan kokonaisvarautumista on noin tuhat kertaa parempi tehdä ennakkoon, kuin säveltää lennosta tilanteen ollessa päällä, Kastehelmi toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)