Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) sohaisi muurahaispesään pohtiessaan, voisiko kevään eduskuntavaalien jälkeen hallituksen koota muu kuin suurimman puolueen pääministeriehdokas.
Erityisesti sosiaalidemokraatit ”hermostuivat”. Kannatusmittausten ykköspaikalla viihtyneessä SDP:ssä polkaistiin liikkeelle keskustelu taktisesta äänestämisestä.
Viesti oli tuttu. Ennen vuoden 2023 vaaleja silloinen pääministeri ja puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) kosi äänestäjiä väittämällä, että vain SDP voi estää oikeistohallituksen nousun valtaan.
Nyt SDP:n kuoroon yhtyi muita. Vastenmielisen hallituksen voi torjua vain äänestämällä meitä.
Vaaleissa voi vaikuttaa siihen, mitkä puolueet jätetään hallituksen ulkopuolelle. Ongelmana on se, että äänestäjillä on erilaisia käsityksiä siitä, keitä ei saa päästää ministeriauton penkille.
Äänestäjät ovat puolueille kiusallisia olioita. Niillä on erilaisia mielipiteitä. Toinen taktikoi SDP:n ja toinen kokoomuksen puolesta.
Ei ole lainkaan selvää se, että esimerkiksi perussuomalaisten nujertaminen onnistuisi parhaiten tukemalla sosiaalidemokraatteja. Taktista äänestämistä vaikeuttaa se, että maa on jaettu 13 vaalipiiriin.
Tiedostavan valitsijan olisi perehdyttävä vaalipiirinsä asetelmaan ja vaalimatematiikkaan. Kamppailu käydään suurella jakolinjalla, jonka yläpuolelle pääsevät valitut, ja alle jäävät varasijoille hyytyneet.
Marinin selittämässä asetelmassa SDP:n ja oikeiston taistelu voisi toteutua, jos sosiaalidemokraatti ja porvarillinen ehdokas kamppailisivat vaalipiirin viimeisestä paikasta.
Muttia on useita. Monessa vaalipiirissä ylimmälle varasijalle jäi 2023 joku muu kuin demari, eikä viimeinen läpimenijä ollut demari.
Vaalikamppailussa puolueet pelkistävät viestejään tyyliin: viime vaaleissa lähimmäksi valintaa oli meidän ehdokkaamme, joka jäi varasijalle. Viesti voi olla totta tai palturia.
Tuo mutta on d’Hondtin vaalijärjestelmä. Äänestäjän pitäisi tarkistaa muitakin numeroita kuin sen, jonka panee vaalilippuun.
Jos esimerkiksi viimeisenä valitun perussuomalaisen vertausluku olisi 100. Varasijalle jääneen demarin 90 ja toiselle varasijalle päässeen vihreän 80. SDP sai läpi neljä ehdokasta, mutta vihreät ei yhtään.
Persun uhka ei ole demari. SDP tarvitsisi 51 lisä-ääntä pudottaakseen perussuomalaisen. Vihreälle riittäisi 21 uutta kannattajaa valintaan. Siksi tiedostavan äänestäjän pitäisi valita vihreä.
Vuonna 2023 osa äänestäjistä uskoi Marinia, mutta he tekivät erilaiset johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan eniten hyötyi RKP, joka keräsi uusia ääniä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilta.
Osa äänestäjistä tulkitsi Marinin viestin uhkaksi. Siitä hyötyi kokoomus, jonka äänestäjistä joka kymmenes taktikoi vaalikopissa.
Puheilla taktisesta äänestämisestä on tarkoitus luoda vastakkainasettelu meidän ja muiden välillä. Tulevissa vaaleissa kaikki pyrkivät kaksintaisteluun SDP:n tai kokoomuksen kanssa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten keskinäistä mittelöä hillitsee yhteinen hallitusvastuu. Vaalien lähestyessä hälinä hallitusrintamassa kuitenkin voimistuu.
Voiko taktinen äänestäminen ratkaista hallituspohjan. Voi, vaikka niin ei tapahtunut 2023.
Suuret puolueet pärjäsivät blokkiensa sisällä. SDP lisäsi kannatustaan, mutta perussuomalaiset menestyi hyvin. Lopulta Petteri Orpo (kok.) kasasi oikeistohallituksen.
