Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru totesi tutustuessaan paikallisen osuuskunnan valokuituhankkeeseen Helsingissä, että nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen kansalaisten ulottuville on ollut liikenne- ja viestintäministeriön ja hallituksen tavoite jo viiden vuoden ajan.
– Laajakaistaverkkojen rakentamista on kannustettu ja tuettu, mutta yhä monet suomalaisista kotitalouksista ja osa yrityksistä on ilman valokuituyhteyksiä. Kysymys ei ole vain haja-asutusalueiden ongelmasta, vaan myös isojen kaupunkien pientalovaltaisten alueiden ongelmasta, Kiuru sanoi.
Hänen mukaansa tiheiden väestökeskittymien ja julkisin varoin tuettujen haja-asutusalueiden väliin jäävillä alueilla kuiturakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla eikä tasaisesti. Tällaisilla usein vanhoilla asuinalueilla asuu noin 60–65 prosenttia suomalaisista.
– On huolestuttavaa kuulla kuinka paljon näitä alueita on, jopa tiheästi asutun Kehä ykkösen sisäpuolella. Se kuvastaa sitä, että ongelma on laaja, ministeri totesi.
Kiuru kävi tutustumassa tällaisen pientaloalueen tilanteeseen Marttila-Reimarlassa, joka sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Alueen asukkaat ovat perustaneet osuuskunnan rakennuttamaan valokuitua, sillä kaupallista vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla.
– Julkisen vallan tehtävä on ennen kaikkea hyvien edellytysten luominen viestintäpalveluiden tarjonnalle, Kiuru totesi keskustelussa nousseeseen kysymykseen, eikö lainsäädännöllä voida vaikuttaa tarjonnan saatavuuteen ja tasapuolisuuteen.
Ministerin mukaan kysymys ei ole vain muutamista kotitalouksista ja asukkaiden nettitelevision käytöstä, vaan koko yhteiskunnan digitalisaatiokehityksestä.
– Esimerkiksi palvelujen siirtyminen verkkoon, lisääntyvä etätyöskentely tai yritystoiminta kotikonttoreissa edellyttävät nopeaa ja erityisesti toimintavarmaa tietoliikenneyhteyttä, Kiuru huomautti.
