Opiskelijat valittavat talouskasvun puutetta

Opiskelijajärjestö SYL varoittaa nuorten maksavan kovimman hinnan kasvun puutteesta.
Suomi on käytännössä elänyt 17 vuotta ilman reaalista talouskasvua., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Suomi on käytännössä elänyt 17 vuotta ilman reaalista talouskasvua., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL ry) kantaa huolta talouskasvun puutteesta ja sen vaikutuksista nuoriin.

– Nuoret maksavat kovinta hintaa puuttuvasta talouskasvusta. He ovat eläneet lähes koko elämänsä maassa, jossa talous ei kasva. Kansantaloutemme kakusta yhä pienempi pala menee nuorille, eikä tälle kehitykselle ole näkymässä muutosta, SYL muistuttaa tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomessa on käytännössä eletty reaalisen nollakasvun aikaa jo 17 vuotta.

– Kasvuun johtavilla päätöksillä on kiire, sillä nuoruus ohimenevänä elämänvaiheena jättää pitkäkestoisia jälkiä: lannistuneista ja näköalattomista nuorista tulee lannistuneita ja näköalattomia keski-ikäisiä, SYL huomauttaa.

SYL kantaa tiedotteessaan huolta siitä, onko velkataakan ja pätkätöiden takia epätoivoon vaipuneilla nuorilla voimavaroja esimerkiksi työskennellä tulevaisuudessa riskialttiissa start-upissa tai perustaa oma yritys.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kokeilemisen ja riskien ottamisen mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta olisi kansantaloutemme etu, sillä yhdenkin uuden kokeilun jättionnistuminen voisi yksin pelastaa Suomen talouden.

Opiskelijajärjestön mukaan viimeisen 14 vuoden aikana tehdyt leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoihin ovat vieneet kehitystä suuntaan, jossa Suomi on päätynyt OECD-maiden häntäpäähän korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrässä.

– Pienenä maana meidän on hyödynnettävä kaikki resurssit, mitä saatavilla on. Tarvitsemme panostuksia koulutukseen, jotta talouden kehityskulku saadaan ohjattua oikeille urille. Haastamme päättäjiä olemaan rohkeita ja panostamaan siihen, mikä aidosti johtaa pitkällä aikavälillä kestävään kasvuun, vaikka toimien vaikutukset eivät näkyisikään seuraavassa gallupissa.

Venäjän talous jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyviin ja markkinaehtoista kasvua hakeviin yrityksiin.
Työministeri Matias Marttinen kollegoineen kehottaa Eurooppaa sääntelyn purkuun.
Kelan pääjohtaja painottaa, ettei pelkkä työnhaun velvoite riitä ongelmien ratkaisuun.
Mainos