Elinkeinoelämänvaliokunta EVA julkaisi torstaina neljä erilaista riskiskenaariota siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.
Vaihtoehtoja on neljä: Diilien maailma, Maailma tulessa, Markkinoiden kaaos ja Uusi järjestys. Uutisen skenaarioista voit lukea täältä ja EVA:n raportin täältä.
Mikä skenaarioista on todennäköisin?
– Nämä ovat skenaarioita ja mahdollisia kehityskulkuja, jotka kaikki ovat yhtä hyvin mahdollisia, sanoo EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto Verkkouutisten haastattelussa.
Skenaarioiden äärellä mieleen nousee kysymys, missä on pienen maan paikka, kun maailma ympärillä on muutoksessa.
– Suomi tarvitsee jonkinlaisen strategian tästä eteenpäin. Monet vanhoista perusolettamuksista ovat rapautuneet. Suomella pitää olla kaksi asiaa kunnossa: puolustus ja talous. Se tarkoittaa ihan päivittäisiä asioita, mutta esimerkiksi myös sitä, miten suhtaudumme maahanmuuttoon ja toimivatko työmarkkinat taloutemme kannalta optimaalisella tavalla, sanoo Haavisto.
– Suomen ei ehkä kannata maailman politiikan murroksessa yrittää toimia kokoaan suurempana toimijana. Meillä on kotona paljon asioita, jotka pitää laittaa kuntoon.
– Suomen kaltaisen pienen maan on hyvä painottaa vanhan ja osin edelleen voimassaolevan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen sääntöjä ja alueiden territoriaalisen loukkaamattomuuden periaatetta. Suomelle ei ole hyvä, että politiikasta tulee suurvaltapolitiikkaa, Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio sanoo.
– EU on kehys, jota kautta Suomen kannattaa vaikuttaa siihen, ettei maailma valu liiaksi suurvalta tai -aluepolitiikkaan.
Miksi maailma muuttui?
Euroopassa ajateltiin pitkään, että suurvaltapolitiikan aika on ohi. 2020-luvulla alkoi näyttää erilaiselta. Mikä muuttui?
– Finanssikriisistä lähtien valtioiden vahva ote taloudesta alkoi voimistua. Siirryttiin aikaan, jolloin perustettiin aiempaa enemmän valtioyhtiöitä ja jopa valtion pankkeja. Valtioiden ote taloudesta vahvistui ja valtioiden välinen talouskilpailu korostu, Moisio sanoo.
– Se vahvistui erityisen paljon koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia, kun huomattiin, kuinka haavoittuvia globaalit tuotantoketjut ovat. Kaikista keskeisimmät valtiot, kuten Kiina, Yhdysvallat, EU ja sen suuret maat Saksa ja Ranska alkoivat ottaa asioita taas omiin käsiinsä. Näiden suuralueiden välille on syntynyt uusi kilpailu. Valtiovetoinen talous johti suuraluekilpailuun erityisesti Yhdysvaltain, Kiinan ja EU:n välillä.
Moision mukaan kaikki suuralueet yrittävät saada tuotantoketjut omiin käsiinsä. Yhdysvallat ja EU yrittävät saada kiinni Kiinan etumatkaa esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden tuotannossa. Kiinan tuotantoketjut ovat paremmassa kunnossa kuin lännessä.
Yhdysvallat selvisi toisesta maailmansodasta voittajana. Kaikki sen vastustajat oli lyöty. Maailman järjestyksen säännöt luotiin paljon Yhdysvaltojen ehdoilla. Kylmän sodan lopun ajateltiin päättävän maailman jakautuminen. Toisin kuitenkin kävi.
– Moni pitää ratkaisevana hetkenä sitä, kun Kiina otettiin mukaan WTO:n. Kiina pelasi korttinsa viisaasti. Vuosituhannen vaihteen jälkeen globalisaatio, Kiinan nousu ja sen vaikutukset ovat olleet massiivisia poliittisesti. Yhdysvallat katsoo, että tarvitaan entistä kovempia otteita, ettei Kiina mene Yhdysvaltojen ohitse maailman talousmahtina, Ilkka Haavisto sanoo.
– Venäjän toimet juontavat juurensa Vladimir Putinin valtakauden alkuun, kun hän sanoi, että Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen tragedia. Elämme aikaa, jolloin suurvaltojen kilpailu on jälleen realismia.
Moisiota tilannetta huolestuttaa. Hän näkee riskin sille, että suuralueiden taloudellinen kilpailu saattaa heikentää ajan mittaan myös transantlanttista puolustusyhteistyötä.
– Se veisi meidät hetkeksi umpiperään.
Vahvistuuko EU?
Valtaa maailmassa jakavat tällä hetkellä Yhdysvallat, Kiina, EU ja Venäjä. Siinä järjestyksessä. Sitä mieltä ovat molemmat asiantuntijat.
– Venäjän valta perustuu hyvin paljon ydinasepelotteeseen ja tavanomaiseen asevoimaan. Taloudellinen voima ei riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun. Enkä näe perusteita sille, että Venäjä nousisi kisaan mukaan. Se vaatisi hyvin erilaista taloudellista kehitystä kuin nyt. Venäjästä on tulossa pikemminkin osa Kiinan suuraluetta, Moisio sanoo.
– Euroopan unionille olisi taloudellisesti mahdollista panostaa esimerkiksi tekoälyn kehitykseen enemmän kuin Venäjällä.
Haavisto on samaa mieltä siitä, että Venäjän valta perustuu tällä hetkellä vahvasti ydinasepelotteeseen. Sen takia se onkin muuttanut doktriiniaan useasti ja se on varsin hämärä.
Donald Trump on kohahduttanut presidenttikautensa alussa Grönlanti-puheillaan. Molempien asiantuntijoiden mukaan on selvää, että Suomen kannattaa vaikuttaa ensisijaisesti Brysselin suuntaan. Moision mielestä Tanska on saanut EU:lta ja sen tarvitsemaa selkänojaa.
– Meidän pitää joka tapauksessa vaikuttaa Brysseliin. Jos olemme tilanteessa, jossa Yhdysvallat painostaa Eurooppaa tekemään epämieluisia ratkaisuja, niin osa ratkaisuista on sellaisia, joiden tekeminen on Euroopan oma etu. Tällöin paine on ihan hyödyksi. Esimerkiksi eurooppalaisen puolustuksen rakentaminen on yksi tällainen kysymys, Haavisto sanoo.
– Euroopassa ei ole koordinoitu puolustusteollisuutta ja puolustussektoria. Voi olla, että ulkoinen paine on hyödyllistäkin. Suomalaisten kannattaa tehdä Brysselissä työtä sen, että EU tekee työtä yhteisen puolustuksen eteen.
Molemmat asiantuntijat muistuttavat, että EU on yleensä vahvistunut kriiseissä. Haaviston mukaan muuttuva aika voi vaatia erilaista keskustelua unionin ympärillä. Suomessakin voisi olla tarvetta keskustelulle siitä, miten EU:n liittovaltiokehitykseen tulisi suhtautua.
– Voi hyvin olla, että tämänkin kriisi jälkeen uunista tulee ulos vahvempi EU, sanoo Moisio.