Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala uskoo, että Ukrainan sota voisi kasvattaa puolustusteollisuuden merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Suurlähettilään mukaan Suomen korkea teknologinen osaaminen olisi perusteltua kääntää “nykyaikaiseksi puolustusteolliseksi vahvuudeksi”.
– Tuotannon skaalaaminen edellyttää vientiä, jonka kannalta myös vientilupapolitiikalla on erityistä merkitystä. Puolustusteollisuuden merkitys tulee jatkossa kasvamaan niin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin taloussuhteissakin.
– On oma valintamme, olemmeko lähinnä ostaja vai myös myyjä. Parasta on olla molempia, Hautala kirjoittaa Suomen Kuvalehden mielipidekirjoituksessa.
Hautalan mukaan Venäjän hyökkäyssota osoitti karulla tavalla, että “isossa rytinässä” asemateriaalin kulutus on jotain aivan muuta kuin kylmän sodan jälkeisissä operaatioissa.
– Useimmissa Euroopan maissa esimerkiksi ammusvarastot oli mitoitettu jälkimmäisten mukaan, koska isoa sotaa ei enää odotettu, Hautala kirjoittaa.
Panssarivaunujen, tykkien ja ammusten lisäksi Ukrainan armeija on hyödyntänyt myös uudenlaisten tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Siviili- ja sotilasteknologian raja-aidat ovat Hautalan mukaan liukenemassa.
– Suomen vielä vaatimaton puolustusteollisuus saa tilanteesta uutta tuulta purjeisiinsa. On suotavaa saadakin, sillä tästä [vienti] saatava kasvu osaltaan tasoittaa aiempaa korkeampien puolustusmenojen vaikutusta. Oma tuotekehitys ja tuotanto tukevat huoltovarmuutta, vaikkei kaikkea voi eikä varsinkaan kannata tehdä yksin.