Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin.
Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tutkivat yksilöiden tuloaseman muutoksia Suomessa vuosina 1995–2022 Tilastokeskuksen tulonjakoaineistoilla.
Aineistot osoittavat, että pieni- ja suurituloisten tulokymmenyksissä yksilöt pysyvät samassa tuloluokassa vuodesta toiseen yli kaksi kertaa useammin kuin keskituloiset tulokymmenyksissään. Pysyminen vähintään kuusi vuotta samassa tuloryhmässä on erityisesti tulojakauman yläpäässä kasvanut.
– Kun verrataan pysyvyyttä samassa tuloluokassa ajanjaksoilla 1995–2008 ja 2009–2022 on pysyvyys suurituloisimmassa tulokymmenyksessä kasvanut yli viidellä prosenttiyksiköllä ja suurinta kasvu on ollut suurituloisimmassa prosentissa.
Suurituloisten joukkoon on siis yhä vaikeampi nousta jopa pitkän ajan kuluessa, Tuomala arvioi.
– Taustalla vaikuttaa yleinen taloudellinen polarisaatio, jossa myös varallisuus on keskittynyt Suomessa 1990-luvulta lähtien yhä pienemmälle joukolle. Ylimpien tuloryhmien kasvattaessa osuuttaan kokonaistuloista alimmat ja keskituloiset ryhmät ovat menettäneet osuuttaan. Selvästi kasvanut pysyvyys ylimmissä tuloryhmissä lieventää yhä vähemmän vuosituloilla määriteltyjä tuloeroja, Riihelä sanoo.
Polarisaation kasvu näkyy myös sukupolvien välisessä tuloliikkuvuudessa
Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Esa Karonen tutkivat artikkelissaan ylimpään tulokymmenykseen kuuluneiden vanhempien tulotason periytymistä seuraavalle sukupolvelle. He yhdistelivät Tilastokeskuksen vuosien 1970–2020 rekisteriaineistoja Maanmittauslaitoksen koordinaattidataan ja tarkastelivat niiden perusteella erityisesti suurituloisuuden periytymistä alueellisesti ja sukupuolen mukaan.
– Tuloksissa näkyy kasvava kahtiajako vauraan Etelä- ja Länsi-Suomen ja matalatuloisemman Itä- ja Pohjois-Suomen välillä. Itä-Suomessa selvästi alle puolet miehistä saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluneen isänsä tulotason, kun kasvukeskuksissa osuus nousee 60 prosenttiin tai korkeammaksikin. Suurituloiset keskittyvät entistä vahvemmin kasvukeskuksiin, joissa taloudelliset mahdollisuudet ovat paremmat, Erola sanoo.
Erolan ja Karosen tutkimus osoittaa myös huomattavan sukupuolten välisen eron ylisukupolvisessa tuloliikkuvuudessa.
– Ylimmässä tulokymmenyksessä miesten todennäköisyys saavuttaa isänsä tulotaso on 81 prosenttia, kun tyttäret saavuttavat äitinsä tulot suunnilleen puolet harvemmin eli 39 prosentissa tapauksissa. Tämä pitää yllä eriarvoisuutta sukupuolten välillä. Samalla pieni- ja keskituloisten on yleisestikin vaikeampi saavuttaa vanhempiensa tulotaso kuin suurituloisten, mikä kertoo mahdollisuuksien tasa-arvon vähenemisestä, Karonen toteaa.