Nuorista aikuisista 82 prosenttia maksaa verot mielellään tai suhtautuu verojen maksamiseen neutraalisti.
Myönteisimmin verojen maksamiseen suhtautuivat vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat, kielteisimmin keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Kaikkein kielteisimmin verojen maksamiseen suhtautuivat nuoret aikuiset, jotka eivät äänestä.
– Nuoret aikuiset suhtautuvat verotukseen hieman kriittisemmin kuin väestö keskimäärin, mutta asenteet tasoittuvat iän myötä. Nuorten aikuisten asenteisiin vaikuttavat ennen kaikkea ympäristö ja mielikuvat, sillä useasti heillä on verrattaen pienet tulot, joista maksetaan melko vähän veroja, sanoo asiakaskokemuspäällikkö Janne Myyry Verohallinnosta.
Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin 18–29-vuotiaiden näkemyksiä verotuksesta ja Verohallinnosta. Kyselyyn vastasi reilu tuhat nuorta aikuista nettipaneelin välityksellä lokakuussa.
Verorahojen käyttökohteet kiinnostavat
Nuoret aikuiset ovat myös kiinnostuneita siitä, mihin verorahojaan käytetään. Vain neljä prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteen ”Olen kiinnostunut siitä, mihin verorahoja käytetään” kanssa. 24–29-vuotiaat ovat kiinnostuneempia verorahojen käyttökohteista kuin 18–23-vuotiaat.
– On ymmärrettävää, että mitä vakiintuneemmin on työelämässä, sitä enemmän kiinnostaa, mihin veroeurot menevät, Myyry sanoo.
Verohallinto selvitti nuorten aikuisten veronmaksuasenteita viimeksi vuonna 2021, jolloin käytössä oli eri tutkimusmenetelmä. Vaikka tutkimustulokset eivät ole vertailukelpoisia, suuria eroja nyt toteutetussa ja edellisessä tutkimuksessa ei ole.
– Mittaamme säännöllisesti kaikkien suomalaisten ajatuksia ja asenteita veroista ja verojen maksamisesta. Nuoremman kaartin elämäntilanteet ja ajatukset poikkeavat vanhemmista, ja siksikin meille on tärkeää pysyä kärryillä hieman tarkemmin heidän ajatuksistaan, Myyry toteaa.
Tutkimus toteutettiin osana kolmevuotista viestintähanketta, joka on suunnattu erityisesti nuorille ja työelämään tuleville. Viestintähankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä verojen maksamisesta sekä veroluontoisista maksuista ja vähentää harmaata taloutta.
Vuoden 2023 lopussa päättyvä viestintähanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.