Suomen suurimman vientialan Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu ei vieläkään lupaa vientiin kauan toivottua ja odotettua käännettä, vaikka tilauskertymät kasvoivat huomattavasti loka–joulukuussa 2024.
Useilla peräkkäisillä neljänneksillä pienentyneiden uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 48 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 22 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla. Rajua nousua selittää pääosin yksi ajankohtaan kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri risteilijätilaus sekä muutamat arvoltaan merkittävät, yksittäiset tilaukset.
Kotimarkkinoilla odotukset suhdanteen kääntymisestä paremmaksi eivät siis näytä realisoituneen.
– Tilausten arvon nousu on ilman muuta hyvä uutinen. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, ettei markkinoilla vieläkään näy laajempaa kysynnän elpymistä, joka yleensä edeltää tilausvirtojen piristymistä. Uudet tilaukset antavat ensimmäisen merkin suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta vielä emme voi juhlistaa varsinaisen käänteen tapahtuneen, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuuden henkilöstön osalta vuoden viimeinen neljännes oli hankala ja loppuvuoden henkilöstökehitys oli erittäin heikko.
– Valitettavasti huonoimmat uutiset tässä katsauksessa liittyvät henkilöstöön. Mittasimme viime vuoden viimeiselle neljännekselle koko matalasuhdanteen heikoimmat henkilöstöluvut. Kokonaishenkilöstö laski ja neljännesmuutos oli negatiivisella puolella suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Lomautettujen määrä oli noin 23000, joka on myös suurin mitattu arvo matalasuhdanteessa. Samoin uusien rekrytoitujen määrä oli koko vuonna 2014 alkaneen mittaushistorian heikoin lukema, Rautaporras kertoi keskiviikkona pidetyssä infossa.
Yhdysvalloista tuleva kysyntä on perinteisesti ollut teknologiateollisuutta vaikeina aikoina tukeva tekijä.
– Periaatteessa kysyntä voi jatkua hyvänä tämän vuoden aikana, mutta hyvä kysymys on, miten mahdolliset tullit tulevat vaikuttamaan kokonaiskysyntään, Rautaporras pohtii.
Teknologiateollisuus muistutti tullien olevan lähtökohtaisesti negatiivinen asia suomalaiselle vientiteollisuudelle.
Pääekonomisti havainnollisti, että jos tullit vaikeuttavat esimerkiksi saksalaisen teknologiayrityksen vientiä Saksasta USA:han, voi käydä niin että saksalainen yritys ostaa suomalaiselta yritykseltä vähemmän komponentteja Yhdysvaltoihin vietävään lopputuotteeseen.
– Tämä välillinen vaikutus tulleista voi olla suurempi eli hidastaa meidän asiakkaidemme vientiä Euroopasta USA:han ja painaa kokonaiskysyntää.
– Jos tuonti Kiinasta USA:han vaikeutuu, niin todennäköisesti kiinalainen tuotanto kohdistuu enemmän Euroopan markkinoille, jolloin hinta- ja kilpailukykypaineet ovat todella kovat eurooppalaisilla markkinoilla, Rautaporras lisäsi.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle muistutti, että toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti ja on tällä hetkellä erittäin epävarma.
Helle peräsi hallitukselta uudistuksia verotukseen, kasvavien t&k-menojen kohdentamista yritysvetoiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä päätöksiä investointikannustimista, jotka auttaisivat p&k-yrityksiä kasvuun.
Hallituksen kevään puoliväliriihi olisi toimitusjohtajan mukaan oikea hetki muutosten tekemiseen.
– Talouden suunta pitää muuttaa, Helle totesi keskiviikon infotilaisuudessa.
– Teknologiateollisuus kärsii lakoista kolmatta viikkoa putkeen ja se on todella haitallista, hän muistutti vaikeasta työmarkkinatilanteesta.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi oli keskiviikkona lyhytsanainen kuvatessaan alan työsopimusneuvotteluiden tilannetta.
– Ennen pitkää teemme ratkaisun. Olemme lähentyneet koko ajan ratkaisua ja varmasti viikonloppuna käsitelty sovintoehdotus on merkki siitä, että eteenpäin ollaan päästy mutta maalissa ei vielä olla, Ruohoniemi totesi.