Suojelupoliisin mukaan Suomen nuorisolla on useita haasteita. Asuinalueiden segregaatio voi lisätä pahoinvointia ja eriytymiskehitystä. Alaikäisten värvääminen rikollisuuteen on lisääntynyt, samoin kotikoulut. Medialukutaidossakin on jatkuvasti kehitettävää.
– Kun koulussa opetetaan tunnistamaan perinteinen media epämääräisemmästä mediasta, niin pitäisikö nyt opettaa miten tunnistetaan erilaisia kielimalleja? Ne eivät ole älykkäitä vaan toistavat, pohtii suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius.
Martelius osallistui tiedusteluvalvontavaliokunnan avoimeen kuulemiseen tiistaina eduskunnassa. Samalla julkaistiin suojelupoliisin viimeisin vuosikatsaus.
– Iso kysymys liittyy siihen, miten voidaan kertoa, että se ei ole totuus isolla T:llä, mikä tulee ChatGPT:lta tai joltain toiselta vastaavalta. Ei pidä tuudittautua siihen, että meillä on hyvä medialukutaito nuorilla, Martelius sanoo.
Vuosikatsauksessaan supo linjaa, että tekoälymallit voivat niiden koulutusaineistosta ja alkuperästä riippuen sisältä vinoumia tai sisäänrakennettua propagandaa, kuten autoritaaristen valtioiden muokkaamaa, vääristeltyä historiaa. Nämä vinoumat voivat periytyä vanhemmista kielimalleista uusiin. Monet ihmiset suhtautuvat tekoälyn tuottamaan tietoon arjessa varauksettomasti, koska se pintapuolisesti vaikuttaa järkeenkäyvältä.
Kielimallit ovat helpottaneet huomattavasti mahdollisuuksia toteuttaa informaatiovaikuttamista tehokkaasti suomen kaltaisilla harvinaisilla kielillä.
Martelius muistutti myös, että tekoälyn kielimalleja myös myrkytetään tahallisesti.
Samalla huolta herättää myös peruskoulu, tai se puute. Vaikka Suomessa on oppivelvollisuus, koulupakkoa ei ole. Kotiopetuksessa olevien peruskouluikäisten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2018.
– Tämä voi aiheuttaa paitsi radikalisoitumista mutta myös ruokkia segregaatiokehitystä. Huoli koskee varsinkin epävirallisia yksityiskouluja jotka eivät noudata opetussuunnitelmaa. Martelius sanoo.
– Ne voivat pyrkiä ”groomaamaan” oppilaista tietynlaisia aikuisia.
Martelius pohtii, että myös kuplautuminen on uhka. Sosiaalisessa mediassa tulee helposti ja nopeasti estettyä tai hiljennettyä riitasointuja, jolloin kuplautuminen syvenee entisestään. Pieni kielialueemmekaan ei enää suojaa meitä, siitä tekoäly pitää huolen. Toisaalta kaikesta somesta ei tarvitse olla niin huolissaan kuin ollaan, tai niistä syistä kuin ollaan. Esimerkiksi Tiktok ei supon mukaan vaikuta tekevän mielipiteenmuokkausta alkuperämaansa Kiinan hyväksi. Huolet liittyvät lähinnä datankeruuseen.
Maanantaina Helsingin poliisi kertoi kahdesta eri tapauksesta, joista toisessa kaksi 15-vuotiasta värvättiin tekemään palkkamurha, joka epäonnistui ja toisessa 16- ja 17-vuotiaille nuorille epäillään maksetun tai tarjotun maksua tuhopoltosta. Tapaukset eivät tiettävästi liity toisiinsa, mutta kertovat tietynlaisesta rekrytointikehityksestä.