Suoratoistopalveluille uusi velvoite – suomalaisiin tuotantoihin jopa miljoonia lisää

Kansanedustaja Oskari Valtolan mukaan on tärkeää, että kotimainen sisältö näkyy suurissa suoratoistopalveluissa.
Kaukosäädin ja suoratoistopalvelu Netflix. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kaukosäädin ja suoratoistopalvelu Netflix. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kaukosäädin ja suoratoistopalvelu Netflix. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Kaukosäädin ja suoratoistopalvelu Netflix. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Oskari Valtola (kok.) vaatii suuria suoratoistopalveluita osallistumaan kotimaisten sisällön rahoittamiseen ja tuotantoon.

Hän pitää hallituksen esitystä tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteesta tärkeänä askeleena kotimaisen audiovisuaalisen alan kasvun vahvistamiseksi. Nykytilanne asettaa hänen mukaansa kotimaiset toimijat epäreiluun asemaan.

Eilen torstaina hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jonka mukaan Suomessa toimivien tilausohjelmapalveluiden olisi jatkossa investoitava viisi prosenttia Suomessa kertyneestä liikevaihdostaan kotimaiseen audiovisuaaliseen tuotantoon tai maksettava vastaava summa valtiolle. Kertyvät maksut ohjattaisiin Suomen elokuvasäätiön kautta suomalaisiin tuotantoihin.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

– Suomalaiset katsovat yhä enemmän elokuvia ja sarjoja suoratoistopalveluista. On varmistettava, että näissä palveluissa näkyy jatkossakin suomalaisia tarinoita. Kyse on samalla kasvupolitiikasta. Audiovisuaalinen ala työllistää yli 7 400 henkilötyövuotta noin 1 300 yrityksessä, ja se kasvoi lähes puolella vuosina 2016–2021, Valtola sanoo tiedotteessa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Kansainväliset palvelut keräävät Suomesta tilausmaksuja, mutta investoivat tänne vähän. Esitys korjaa tämän epäsuhdan ja tekee kilpailusta reilumpaa.

Valtola korostaa, että malli on markkinalähtöinen. Pienet palvelut, Yle, videonjakoalustat sekä urheilun kaltaiset teemapalvelut jäävät velvoitteen ulkopuolelle.

– Yritys päättää itse, investoiko se suoraan suomalaisiin tuotantoihin, maksaako maksun vai yhdistääkö molemmat. Viiden prosentin investointitaso on maltillinen, sillä esimerkiksi Ranskassa velvoite on 20 ja Italiassa 16 prosenttia, Valtola sanoo.

Tanska on jo ottanut velvoitteen käyttöön, ja Norja on hyväksynyt oman lakinsa. Islannissakin valmistelu on käynnissä.

– Jos Suomi jää sivuun, investoinnit valuvat naapurimaihin. Julkinen elokuvatukemme on selvästi muita Pohjoismaita pienempi, joten yksityisen rahoituksen merkitys on meille erityisen suuri. Varovaisen arvion mukaan uusia maksuja kertyisi 6–8 miljoonaa euroa vuodessa, Valtola huomauttaa.

– Veronmaksajalle uudistus on neutraali, ja rahat menevät suoraan suomalaisiin tuotantoihin. Nykytilassa kansainväliset investoinnit Suomeen ovat pienentyneet. Naapurimaiden velvoitteet ohjaavat rahaa sinne, jos Suomi ei toimi.

Vierailun aikana avautui näky, jota toimittaja ei osannut odottaa.
Sami Pakarisen mukaan analyysi sivuuttaa olennaisia vaikutuksia niin velkaantumisesta, kasvusta kuin yhteisöveron alennuksesta.
Mainos