Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi ei näe merkkejä uudesta ruokahintojen shokista, vaikka energian kallistuminen lisää paineita ensi vuodelle.
Suomalaisten ruoanhinta lähti kovaan nousuun vuonna 2022. Suomalaisen ruoan hinta on noussut noin 25 prosenttia vuosien 2021 ja 2026 välillä.
Energian hinta on noussut Iranin konfliktin takia. Kohonnut energian hinta valuu myös muihin tuotteisiin. Samanlaista hintashokkia ei ole kuitenkaan tulossa kuin neljä vuotta sitten.
– Jos katsoo elokuuta 2021 ja elokuuta 2026, niin ruoan hinta on noussut noin 25 prosenttia eli neljänneksellä. Se on kuitenkin eurooppalaisittain yksi pienimmistä nousuista, sanoo Jyrki Niemi Verkkouutisille.
Vaikka ruoan hinta on noussut tuntuvasti, nousu on jäänyt Suomessa useimpia Euroopan maita maltillisemmaksi.
Niemen mukaan niissä maissa, joissa ruoka oli ennen inflaatiokautta hyvin halpaa, hinnat nousivat kaikkein nopeimmin. Hänen mukaansa yksi mahdollinen selitys on se, että vauraissa maissa ruoan hintataso oli jo ennen inflaatiota korkeampi.
– Niissä maissa, joissa ruoan absoluuttinen hintataso oli matalimmillaan ennen ruokainflaatiota, hinnat ovat nousseet kaikkein nopeimmin, Niemi sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että koko kehitystä ilmiö ei selitä, koska muissa Pohjoismaissa nousu on ollut kovempaa kuin Suomessa.
Niemen mukaan inflaatio on tasoittanut eroja ruoanhinnoissa.
Yllättävä johtopäätös: kilpailu on pitänyt hinnat kurissa
Suomalaisen ruokakaupan jättejä S-ryhmää ja Keskoa on syytetty joskus siitä, että ne vääristävät kilpailua, koska markkina on niin keskittynyt.
Luken Niemen mukaan ruoanhinnan kehityksestä voi tehdä yllättävän johtopäätöksen.
– Ruokamarkkinoiden kilpailu on kuitenkin suhteellisen hyvin toiminut. Vaikka markkina on keskittynyt, ruoan hintakehitys on ollut meillä Euroopan hitaimpia, Niemi toteaa.
Hinnat ovat nousseet nopeasti erityisesti Itä-Euroopassa. Pohjoismaista Norjassa ja Ruotsissa ruoanhinta on noussut nopeampaan kuin Suomessa. Pohjoismaista hitainta inflaatio on ollut Tanskassa.
Ruotsissa kohonnut ruoan hinta sai aikaan näyttäviä mielenilmauksia ja vuoden 2025 alussa ihmiset uhkasivat boikotoida kauppoja, jos ne eivät suostuisi laskemaan ruokien hintoja.
Naudanliha on poikkeus keittiössä
Naudanlihan hintaa on kohdistunut tänä vuonna suurta painetta.
– Naudanlihan hinnassa on nähty suurin muutos. Jos katsotaan elokuusta 2024 elokuuhun 2026, naudanlihan hinta on lähes 50 prosenttia korkeampi, Niemi sanoo.
Naudanlihan tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat nousseet.
– Naudanlihasta oli Euroopassa niukkuutta ja naudanlihan tuottajahinnatkin nousivat merkittävästi, Niemi kertoo.
– Viimeisen vuoden aikana naudanlihan hinnassa on tapahtunut reilun 30 prosentin nousu.
Niemen mukaan hinnannousun taustalla ovat Euroopan naudanlihamarkkinoiden niukkuus sekä kysynnän kasvu.
Suomeen naudanlihan hintapaineet välittyivät vasta jälkijunassa Keski-Euroopasta, jossa kehitys alkoi jo aiemmin.
Naudanlihan hinta on noussut eikä merkkejä suuresta laskusta ole. Lihatuotteista sianlihan hinnat ovat tulleet alaspäin.
– Ne ovat laskeneet muutamalla prosentilla viimeisen vuoden aikana.
Suomalaisten sääherkkien suosikkituotteiden kahvin ja suklaan hinnat nousivat viime vuonna rajusti.
– Kahvin hinta on jo lähtenyt tulemaan alaspäin. Viimeinen vuosi ja viimeinen puoli vuotta kahvin hinta on ollut laskusuunnassa.
Niemen mukaan sekä kahvin että kaakaon maailmanmarkkinahinnat ovat jo tulleet alas aiemmista ennätyslukemista, eikä hän näe tällä hetkellä merkittäviä uusia nousupaineita.
Hintapiikkiä ei ole näköpiirissä
Juhlakausi on tulossa ja suurta muutosta ruokatuotteiden hintoihin ei ole luvassa tänä ja ensi vuoden aikana. Joulukinkku on tänä vuonna päinvastoin viime vuotta halvempi.
Niemi arvioi ruoan hinnan inflaation säilyvän maltillisena.
– Tänä vuonna ruoan hinnan nousu on jäämässä noin puoleentoista prosenttiin.
– Ensi vuonna ruoan hinnan nousu tulee olemaan hieman reippaampaa. Puhutaan noin 2-3 prosentista, hän lisää.