Verkkouutiset

Uudenkaupungin autotehtaalla valmistettuja autoja Uudenkaupungin satamassa odottamassa laivaan lastaamista. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Suomi tarvitsee Viennin Finlandian

Blogi

Emme elä viennistä, vaikka näin moni väittää.
Lenita Toivakka
Lenita Toivakka
Lenita Toivakka on Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden ja kaupan johtaja, entinen kansanedustaja ja ex-ministeri.

Viime viikolla palkittiin kansainvälisesti menestyneitä suomalaisia yrityksiä tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla. Arvokkaassa tilaisuudessa presidentinlinnassa yritykset saivat ansaitsemaansa kiitosta ja kunniaa kovasta työstä suomalaisen osaamisen ja teknologian levittämisestä maailmalle. Kansainvälistymisen ja kasvun lisäksi korostettiin kestävän kehityksen huomioimista liiketoiminnassa. Kyseessä oli korkein huomionosoitus yrityksille kansainvälisyyden eteen tehdystä työstä, eräänlainen Viennin Finlandia. Palkitsemiset ja tasavallan presidentin kiitokset jäivät tiedotusvälineissä harmillisen vähälle huomiolle.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat hyvinvointimme rahoittajia. Yritysten halu kasvaa ja kansainvälistyä on Suomen hyvinvoinnin edellytys. Menestyvät yritykset osallistuvat vahvasti hyvinvointilupausten ja – palvelujen rahoittamiseen.

Suomi ei elä viennistä, vaikka näin moni väittää. Suomen bruttokansantuotteesta vain 36 prosenttia tulee viennistä. Se on huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa tai Virossa. Se on huomattavasti vähemmän kuin mitä EU-maiden keskiarvo on. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain noin 16 prosenttia vie tuotteitaan tai palveluitaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, joilla on intohimoa kasvaa ja kansainvälistyä.

Suomalaiselle osaamiselle ja teknologioille on maailmalla kysyntää. Vientinäkymät ovat kasvaneesta geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta edelleen melko hyvät, toimialasta riippuen. Tuoreen keskuskauppakamarin vientijohtajakyselyn mukaan noin 50 prosenttia yritysjohtajista pitää ensi vuoden vientinäkymiä hyvinä tai erittäin hyvinä. Yritysten huolena on kuitenkin kannattavuuden heikkeneminen. Energian hinta, kohoavat raaka- aineiden ja logistiikan kustannukset syövät yritysten kannattavuutta ja kykyä investoida tulevaisuuteen.

Tulevasta vuodesta on tulossa vientiyrityksille vaikea. Kustannusten nousun lisäksi yritysten on varauduttava poliittisiin riskeihin ja kasvavien suurvaltajännitteiden synnyttämiin mahdollisiin häiriöihin. Yritykset rakentavat tulevien vuosien suunnitelmia aikamoisessa sumussa ja epävarmuudessa.

Suomalaisten yritysten globaalista kilpailukyvystä on huolehdittava. Suomalaisia yrityksiä on myös kannustettava kasvamaan ja kansainvälistymään. Kasvu ja kansainvälistyminen lähtee kotimarkkinoilta, mutta kasvun rajat pienillä kotimaisilla markkinoilla tulevat nopeasti vastaan.

Toimintaympäristö on joko kasvuun kannustava tai se ei sitä ole. Nyt tarvitaan uusia kotimaisia toimia yritysten kansainvälistymisen ja kasvun turvaamiseksi ja vauhdittamiseksi. Näistä voisi aloittaa:

  1. Työmarkkinoita on uudistettava joustavammiksi suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Paikallinen sopiminen pitää mahdollistaa kaikissa yrityksissä.
  2. Suomi tarvitsee lisää osaajia. Osaajapula piinaa yrityksiä eri puolilla Suomea, siksi oleskelu- ja työlupaprosesseja on sujuvoitettava ja saatavuusharkinnasta on luovuttava.
  3. Tutkimus-, kehitys- ja investointirahoitus on käännettävä kasvu- uralle. Verokannusteet lisäävät tki- investointeja.
  4. Pidetään yritysverotus kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
  5. Huolehditaan Suomen logistisesta saavutettavuudesta sekä kilpailukyvystä.

Yritykset kaipaavat pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Kasvuhaluiset yritykset työllistävät, investoivat ja kansainvälistyvät. Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava liiketoimintaympäristö voidaan luoda kotimaisin päätöksin. Lisää ratkaisuja Suomelle löytyy täältä.

 

 

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS