Suomi saavutti tavoitteensa EU:n ampumatarvikkeiden tuotannon rahoituksen jaossa

Suomalaiselle puolustusteollisuudelle on myönnetty 32,5 miljoonaa euroa rahoitusta ampumatarviketuotannon kasvattamiseksi.
155 mm:n ammusten kuoria teräksestä Nammo Lapua Oy:n ammustehtaalla Sastamalassa. LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN
155 mm:n ammusten kuoria teräksestä Nammo Lapua Oy:n ammustehtaalla Sastamalassa. LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN

Rahoituspäätökset täydentävät puolustusministeriön joulukuista päätöstä, joka sisälsi noin 24 miljoonaa euroa rahoitusta kotimaisen ampumatarviketuotannon kasvattamiseksi.

– Pitkäjänteinen vaikuttamistyö EU-pöydissä ja suorat yhteydet komissaareihin tuottivat tulosta. Saimme sen, mitä lähdimme hakemaan. Rahoituspäätös on linjassa puolustusministeriön joulukuussa tekemän suunnitelman kanssa kotimaisen ampumatarviketuotannon kasvattamiseksi. Päätöksellä rahoitetaan investointeja, jotka ovat kriittisiä sotilaalliselle huoltovarmuudelle ja joilla mahdollistetaan Ukrainan pitkän aikavälin tuki, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotteessa.

Rahoitusta myönnettiin EU:n ampumatarviketuotannon tukemiseksi annetun asetuksen (ASAP, Act in Support of Ammunition Production) rahoituskuoresta, joka sisälsi yhteensä 500 miljoonaa euroa rahoitusta. Rahoitusta myönnettiin suomalaiselle teollisuudelle täysimääräisesti koko haettu määrä.

EU-rahoitusta myönnettiin Nammo Lapua Oy:lle 22,5 miljoonaa euroa 155 mm:n tykistökranaattien kuorien valmistamisen lisäkapasiteetille ja Nammo Vihtavuori Oy:lle kymmenen miljoonaa euroa olemassa olevan nitroselluloosa- ja ruutitehtaan tuotannon kasvattamiseksi.

Venäjä on menettänyt aloitteen Ukrainassa ja sen aloittaman sodan kustannukset ovat jyrkässä nousussa.
Ukrainan torjuntadroonien markkinoilla yksikköhinnasta on tullut yhtä määräävä tekijä kuin suorituskyvystä.
Mainos