Hallitusohjelma kerää Autoliitolta sekä risuja että ruusuja. Erityisesti verotuksellinen puoli miellyttää ja liitto muistuttaa, etteivät polttomoottoriautot ole katoamassa mihinkään pitkiin aikoihin.
– Vaikka ladattavien henkilöautojen markkinaosuus uusien autojen kaupasta on jo varsin korkea, niin Suomi ja suomalaiset liikkuvat vielä pitkään polttomoottorien voimin, liitto sanoo.
Ladattavien henkilöautojen markkinaosuus on uusien autojen osalta jo korkea, mutta suomalaisen henkilöautokannan korkeasta keski-iästä johtuen ne kattavat vain pienen osan koko autojen määrästä. Autoliiton mukaan täyssähköautojen osuus Suomen teillä oli viime vuoden lopussa vain 1,6 prosenttia. Myöskään ladattavien autojen osuus ei ole kokonaisuudessaan korkea, vain kuusi prosenttia.
Tilastojen valossa Autoliitto muistuttaa, että polttoaineiden hinnat vaikuttavat merkittävällä tavalla suomalaisten työssäkäynnin kustannuksiin.
– Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty polttoaineveron alentaminen on oikeansuuntainen toimenpide liikkumiskustannusten nousun hillitsemiseksi. Myös liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen korotustahdin hidastaminen on kannatettava asia, Autoliitto kehuu lausunnossaan.
Varsinkin jakeluvelvoitteeseen liittyvät kysymykset kuitenkin mietityttävät liittoa.
– Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitut jakeluvelvoitetasojen nousut nostaisivat polttoaineiden pumppuhintoja vuoteen 2027 mennessä arviolta noin 9,3 senttiä litralta. Tämä jakautuisi siten, että bensiinin hinta nousisi 4,4 senttiä ja dieselin 4,9 senttiä litralta.
Autoliiton mukaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisääminen luo hintapainetta erityisesti dieselpolttoaineelle. Tässä mielessä dieselin verotukseen kohdistuva suhteellisesti suurempi alennus on perusteltu.
– Verrattaessa hallituksen esitystä muissa EU-maissa tehtyihin veronalennus- ja tukiratkaisuihin, sitä voi pitää pikemminkin vaatimattomana, kuin suurena veromuutoksena. Veronalennuksesta saatava hyöty menee niille, joiden arjessa tarve oman auton käyttöön on suurinta, Autoliitto päättää.
