”Suomi ja Saksa muuttaneet eniten suhtautumistaan Venäjään”

Kristi Raikin mukaan Suomi on luopumassa uskosta erityiseen suhteeseen Venäjän kanssa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz valtion johtajien tapaamisessa Berliinissä. LEHTIKUVA / AFP John Macdougall
Saksan liittokansleri Olaf Scholz valtion johtajien tapaamisessa Berliinissä. LEHTIKUVA / AFP John Macdougall

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Suomi ja Saksa ovat kaksi maata, jotka ovat muuttaneet eniten suhtautumistaan Venäjään helmikuun hyökkäyksen jälkeen.

– Uskon, että Saksa ja Suomi ovat ne kaksi maata, jotka ovat muuttaneet suhtautumistaan ​​Venäjään radikaalimmin helmikuun 24. päivän jälkeen. Prosessit eivät ole vielä päättyneet, mutta suunta on selvä, Raik kirjoittaa Twitterissä.

Raikin mukaan Saksa on luopumassa “naiivista pasifismista” ja uskomuksistaan, että kaasun ostaminen Venäjältä edistää rauhaa Euroopassa.

– Silti jokainen päivä Venäjän vastaisen energiavientikiellon jatkamisesta maksaa ukrainalaisille ihmishenkiä. Jatkakaamme painetta Saksaa kohtaan.

Suomi on Raikin mukaan luopumassa uskostaan ​​erityiseen suhteeseen Venäjään, jonka uskotaan parhaiten säilyvän olemalla liittymättä sotilasliittoon.

– Suomalaiset ovat ottaneet polun kohti Nato-jäsenyyttä ja tuovat Ruotsia mukanaan. Tämä parantaa merkittävästi Itämeren alueen turvallisuutta. Raik toteaa.

Presidenttien on määrä tavata Nato-kokouksen yhteydessä ja keskustella keinoista sodan lopettamiseksi.
Puolustaja menetti kaupungin talvella, mutta jatkaa edelleen hyökkääjän asemien tuhoamista kaupungissa.
Ukrainan lennokit lensivät lähes 3 000 kilometriä Omskiin.
Mainos