Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä yli 600 itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on 20-30-vuotiaita miehiä. Hakijat ovat vastaanottokeskuksissa eri puolilla Suomea.
– Viime päivinä on tullut myös naisia ja mukana on ollut yksittäisiä lapsia, kertoo Maahanmuuttovirasto Migrin turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä Verkkouutisille.
Similän mukaan Venäjältä tulleita turvapaikanhakijoita yhdistää se, että heillä ei ole Schengen-alueelle saapumiseen oikeuttavaa viisumia. Osalla on asiakirjoja mukanaan, osalla ei. Similän mukaan asiakirja voi olla matkustusasiakirja kuten passi, tai muu henkilöllisyystodistus.
Miten henkilöt ovat voineet alun perin päästä Venäjälle ilman passia ja muita dokumentteja?
– Sitä pitäisi Venäjän viranomaisilta kysyä. En lähde arvailemaan, millä perusteella he ovat päästäneet maahan ja mahdollistaneet maassa matkustamisen, Similä vastaa.
Jos Suomeen saapuneella henkilöllä ei ole virallisia papereita mukanaan, luotetaanko turvapaikkapuhuttelussa hakijan omaan kertomukseen taustoistaan?
– Jos luotettavia asiakirjoja ei ole esittää, niin se menee pitkälle sen mukaan, mitä hakija itse kertoo, ja onko Maahanmuuttovirasto vakuuttunut hakijan kertoman uskottavuudesta, ellei muuta kautta löydetä asian suhteen tietoa.
Similä jatkaa, että Suomessa on Migrin lisäksi muitakin viranomaisia, jotka pystyvät selvittämään hakijoiden taustoja, kuten suojelupoliisi, poliisi ja rajavartiolaitos.
Oleskelun pituus Venäjällä ei vaikuta
Mediatietojen mukaan saapuneiden joukossa on myös Venäjällä pitkään, jopa kuukausia tai vuosia oleskelleita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he eivät voisi saada turvapaikkaa Suomesta.
– Jokaisen turvapaikanhakijan osalta tutkitaan yksilöllisesti perusteet kansainväliseen suojeluun, jotka hän esittää omaan kotimaahansa liittyen. Eli vaikka olisi asunut jonkin aikaa jossain muualla, kansainvälisen suojelun ydinaluetta on se, että perusteet arvioidaan henkilön kotimaahan nähden.
– Siihen kysymykseen, voiko hakija esittää kansainvälisen suojelun perusteita, jos on ollut kuukausia tai pidempiä aikoja pois kotimaastaan, niin ilman muuta voi esittää, Similä lisää.
Tutkinnassa selvitetään henkilön tilanne kotimaassaan aiemmin sekä arvioidaan, mitä tapahtuu, jos hän palaisi sinne. Mikäli turvapaikan edellytykset eivät täyty, oleskelulupa voidaan myöntää toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaisen suojelun edellytykset täyttyvät muun muassa, jos henkilö ei voi palata kotimaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan maan sotatilan takia.
Esimerkiksi Jemeniin ei ole palautettu Suomesta ketään, sillä maassa on käynnissä aseellinen konflikti.
Venäjältä tulleita turvapaikanhakijoita on Rajavartiolaitoksen mukaan ollut ainakin Jemenistä, Somaliasta, Irakista, Syyriasta, Marokosta ja Turkista.
Similän mukaan suurimpia ryhmiä ovat Somaliasta ja Irakista tulevat.
– Somaliaan ja Irakiin kumpaankin tehdään sekä myönteisiä ja kielteisiä, että tutkimattajättämis- ja raukeamispäätöksiä. Etukäteen emme pysty sanomaan millaiset päätökset he tulevat saamaan, koska se riippuu jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta, Similä kertoo.
Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoi aiemmin Helsingin Sanomissa, että tilastojen valossa tänä vuonna irakilaisten osalta noin kolmasosa päätöksistä on ollut myönteisiä ja somalialaisten osalta kaksi kolmasosaa.
Irakiin on HS:n jutun mukaan vaikea palauttaa kielteisen päätöksen saaneita, mutta Similän mukaan Irak on kuitenkin ottanut vastaan myös muita kuin rikoksista tuomittuja.
Turvapaikkahakemuksen raukeamispäätös tarkoittaa, että henkilö on perunut hakemuksensa tai kadonnut. Tutkimatta jättäminen liittyy Similän mukaan usein siihen, että henkilön turvapaikka-asia tulee niin sanotun Dublin-sopimuksen nojalla ratkaista jossain muussa EU-maassa. Jos hakija ilmoittaa Suomessa olevansa matkalla esimerkiksi perheensä luokse Saksaan, saattaa Saksa olla vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä.
”Järjestelmä ei ole aukoton”
Itärajan turvapaikanhakijoiden joukossa on epäilty olevan myös tekaistuilla kertomuksilla liikkuvia tai jopa turvapaikanhakijoiksi naamioituneita Wagner-taistelijoita, kuten eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) eilen väitti.
– Ei turvapaikkajärjestelmä koskaan ole aukoton niin, että kaikki mahdolliset asiat selviäisivät heti, vaan osa voi selvitä vähän myöhemmin, Similä toteaa kysymykseen siitä, voiko hakijoiden joukossa mahdollisesti olla rikollisia henkilöitä.
Mikäli hakijan lähtömaasta on epäselvyyttä, voidaan turvapaikkatutkinnan apuvälineenä käyttää kielianalyysiä, jossa lähtömaa selvitetään henkilön puhuman kielen mukaan. Nämä tilanteet ovat Similän mukaan kuitenkin harvinaisempia.
– Henkilöllä on velvollisuus tuoda turvapaikkapuhuttelussa esiin ne asiat, joiden perusteella hän tarvitsee kansainvälistä suojelua ja meidän tehtävämme on parhaamme mukaan auttaa siinä, että hakija pystyy nämä asiat tuomaan esille.
Migrin Lehtinen kertoi aiemmin X:ssä, että itärajan yli tulleiden hakemuksista seulotaan nopeaan käsittelyyn kaikki sellaiset, joissa ei esitietojen mukaan ole perusteita kansainväliseen suojeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa turvapaikkaa haetaan pelkkien taloudellisten syiden vuoksi.
Nopeutetussa käsittelyssä päätös tehdään viidessä kuukaudessa, kun se normaalisti tehdään kuudessa kuukaudessa. Päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.