Verkkouutiset

Ruotsissa vaietaan Suomesta ryöstetyn 82 vainajan palautuksesta

Tukholman Karoliininen instituutti ei ole pitänyt kiirettä asialla.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on jättänyt eduskuntakyselyn ”ryöstettyjen vainajien palauttamisesta Ruotsista kotiseurakuntiin”. Kyse on Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa olevista, Suomesta vuonna 1873 ryöstetyistä vainajista ja heidän ruumiinosistaan.

Vainajia on 82. Osasta ovat tallessa vain pääkallot. Eduskuntakyselyn mukaan anastukset tapahtuivat Enon, Pielaveden ja Rautalammin hautausmailta sekä Pälkäneeltä, josta on lukumääräisesti suurin määrä vainajista ja heidän ruumiinosistaan.

Ruotsalaisen Anders Retziuksen retkiryhmä halusi 1873 kerätä Suomesta erityisesti pääkalloja.

– Niitä mittailemalla määriteltiin kalloindeksi ja tehtiin rotuopillisia päätelmiä. Myöhempi tutkimus on osoittanut senaikaisen tieteellisen lähestymistavan kestämättömäksi sekä eettisiltä perusteiltaan että todisteluvoimaltaan, Pauli Kiurun kyselyssä todetaan.

– Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaavaksi. Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäämistöt takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut virkamiestasolla yhteydessä Karoliiniseen instituuttiin. Instituutin näkökulmasta päätös luovutuksesta voi olla merkittävä ennakkotapaus, ja ”siksi sen kanssa ei ilmeisesti haluta edetä nopeasti tai mahdollisesti ei ollenkaan”. Kiurun mukaan tarvittaneen ministeritason yhteydenotot.

Pauli Kiurun kyselyssä kysytään ”onko opetusministeriöstä tai muulta valtiolliselta taholta lähtenyt Karoliiniselle instituutille tai Ruotsin vastaavalle ministeriölle virallista pyyntöä vainajien palautuksesta Suomeen, jos pyyntö on lähtenyt, niin keneltä ja koska se on lähtenyt, onko olemassa arviota siitä, koska asiaan saadaan Ruotsista vastaus ja jos pyyntöä ei ole lähtenyt, niin tulisiko Suomen asianomaisen ministerin olla asiassa aktiivinen ja järjestää neuvottelut ruotsalaisen kollegansa kanssa siten, että kysymys ratkaistaan ministeritasolla ilman enempiä viivytyksiä?”.

Uusimmat
MAINOS