Suomessa ja Espanjassa on tällä hetkellä EU-alueen korkeimmat työttömyysasteet.
Eurostatin tilastojen mukaan Suomen kausitasoitettu työttömyysaste oli huhtikuussa 10,6 prosenttia ja Espanjan 10,3 prosenttia.
Financial Times vertailee tuoreessa kirjoituksessa maiden yhtäläisyyksiä. Sekä Suomi että Espanja ovat ikääntyviä yhteiskuntia, joissa maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina.
Espanjaa ovat tukeneet matkailun elpyminen, EU:n elpymisrahastosta saadut varat sekä erityisesti Latinalaisesta Amerikasta tullut maahanmuutto. Latinalaisesta Amerikasta tulijat puhuvat yleensä samaa kieltä ja jakavat kulttuurisia yhtäläisyyksiä, mikä on auttanut heitä saamaan töitä erityisesti matkailussa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla.
Suomessa maahanmuuttajien työllistyminen on ollut vaikeampaa. Merkittävimmiksi syiksi nostetaan työmarkkinoiden heikko kysyntä, Venäjän sota Ukrainassa, julkisen talouden sopeutus sekä suomen kielen oppimisen vaikeus.
OECD:n asiantuntijan David Haughin mukaan Suomen korkean osaamistason talous ja pohjoismainen työmarkkinamalli nostavat kynnystä päästä työmarkkinoille. Pohjoismaisella työmarkkinamallilla viitataan hyviin työehtoihin ja työehtosopimusten kautta määräytyviin korkeisiin vähimmäispalkkoihin.
FT:n mukaan työpaikat ovat Suomessa usein kansainvälisesti vertaillen laadukkaita, mutta kynnys päästä työmarkkinoille on korkea.
Suomen hallitus on toteuttanut viime vuosina lukuisia uudistuksia, joilla työmarkkinoille on pyritty tuomaan lisää joustavuutta. Myös Espanjassa on toteutettu työmarkkinauudistuksia, joiden tavoitteena on ollut pienentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien osuutta. FT huomauttaa, ettei Espanjan onnistumista pidä liioitella, sillä työttömyys on yhä kaksinkertainen OECD:n keskiarvoon verrattuna.
Talouslehden mukaan Suomi näyttää yhä Espanjaa terveemmältä, jos maita verrataan työllisyysasteen perusteella. Vaikka maahanmuuttajat ovat integroituneet Espanjan työmarkkinoille, maa ei ole onnistunut kasvattamaan asuntotarjontaansa merkittävästi. Tämä on johtanut vuokrien nousuun ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
FT:n mukaan maiden vertailu osoittaa, että maahanmuutto auttaa ikääntyviä yhteiskuntia eri tavoin maan kielestä, historiasta ja talousmallista riippuen. Lisäksi työmarkkinauudistusten onnistuminen riippuu ajoituksesta: sama uudistus voi toimia kasvusuhdanteessa mutta lisätä epävarmuutta heikossa taloustilanteessa.
Espanjan talouskehitys on noussut esiin myös Suomen poliittisessa keskustelussa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman totesi huhtikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa voitaisiin ottaa oppia Espanjan talouspolitiikasta. Lindtman huomautti, että Espanjassa näkyy erityisesti kotimaisen kysynnän merkitys talouskasvulle.
Espanjan talous on kasvanut viime vuosina Suomea voimakkaammin, mutta samaan aikaan Espanja on saanut EU:n elpymisrahoitusta 163 miljardia euroa. Summa sisältää sekä suorat tuet että lainat.