Sisäministeriön tilaaman selvityksen mukaan Ukrainasta Suomeen paenneet ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä olosuhteisiinsa ja elämäänsä. 1302 Ukrainasta Suomeen saapunutta vastasi Sisäministeriön verkkokyselyyn, jonka toteuttivat kaksi Suomessa jo pitkään asunutta ukrainalaista tutkijaa.
Vastaajista 75 prosenttia oli naisia. Kun kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2022, naisvastaajien osuus oli vielä korkeampi – 85 prosenttia. Kaikista Suomessa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista noin 60 prosenttia on naisia.
Vastanneista ukrainalaisista 98 prosenttia kertoi osaavansa riittävän hyvin ukrainaa työskennelläkseen kyseisellä kielellä. 90 prosenttia kertoi osaavansa venäjää. 35 prosenttia kertoi osaavansa englantia riittävän hyvin ja 12 prosenttia suomea. Seitsemän prosenttia kertoi osaavansa jotain muuta kieltä: mainintoja saivat puola, saksa ja ruotsi.
Vastaajat ovat melko hyvin koulutettuja: 34 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto ja 29 prosentilla alempi korkeakoulututkinto tai keskeneräiset alemman korkeakoulututkinnon opinnot.
Vastaajista 68 prosenttia oli työelämässä palkansaajina ja 11 prosenttia yrittäjinä. Kahdeksan prosenttia oli kotona lasten kanssa, kuusi prosenttia opiskelijoita ja vain kaksi prosenttia kertoi olevansa työttömänä. ”Jotain muuta” -kategoriaan sijoitti itsensä viisi prosenttia vastanneista: joukossa oli esimerkiksi eläkeläisiä ja ihmisiä, jotka kertoivat hoitavansa sukulaisiaan.
Vastaajista lähes viidennes oli saapunut Suomeen Harkovan alueelta. Kuudesosa oli saapunut Kiovan alueelta ja melkein yhtä moni Donetskin seudulta. Lähes puolet vastaajista oli vastaamishetkellä oleskellut Suomessa 12-18 kuukautta ja runsas neljännes yli puolitoista vuotta. 32 prosenttia vastaajista asui nyt Uudellamaalla, kymmenen prosenttia Keski-Suomessa ja neljä prosenttia Pohjois-Suomessa. Lähes puolet vastaajista (47 prosenttia) oli rekisteröitynyt kotikuntaan ja asui vuokra-asunnossa. 43 prosenttia oli rekisteröityneenä vastaanottokeskuksiin. Niistä vastaajista, jotka olivat oleskelleet Suomessa yli 18 kuukautta, oli kotikuntaan rekisteröitynyt jo 74 prosenttia.
Syissä Suomeen saapumiselle korostui tietenkin Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan. Sen kertoi syyksi 63 prosenttia. 28 prosenttia kertoi, että heillä oli sukulaisia tai ystäviä Suomessa jo ennen tänne saapumistaan. 32 prosenttia kertoi syyksi Suomen maineen turvallisena, vakaana ja hyvinvoivana maana. Vain kolme prosenttia kuvasi syyksi saatavilla olevan taloudellisen tuen. Yhtä moni, kolme prosenttia, kertoi että oli jo aiemmin työskennellyt Suomessa.
94 prosenttia vastaajista ei ollut hakenut tilapäistä suojelua mistään muusta EU-maasta. Niistä kuudesta prosentista, jotka olivat suojelua muualta hakeneet, oli yli kolmannes hakenut sitä Puolasta.
36 prosenttia vastaajista kertoi opiskelevansa joko suomea tai ruotsia. Tulevaisuuden suunnitelmia koskien 70 prosenttia kertoi haluavansa työskennellä. 15 prosenttia halusi opiskella ja kymmenen prosenttia aloittaa oman liiketoiminnan.
Vastaajista, joilla oli lapsia, 87 prosentin lapset opiskelivat tai kävivät koulua Suomessa. Kun näiltä vastaajilta tiedusteltiin suunnitelmista palata Ukrainaan, 53 prosenttia vastasi, ettei aio palata. 11 prosenttia vastasi, että palaa, kun sota on ohi.
Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset ovat erittäin tyytyväisiä. 92 prosenttia vastasi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Melko tyytyväisiä oli 57 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä 35 prosenttia. Kolme prosenttia sanoi olevansa melko tyytymätön ja vain yksi prosentti eli noin seitsemän vastaajaa 1300:sta sanoi olevansa erittäin tyytymätön.
Erittäin tyytyväisten osuus oli korkeimmillaan opiskelevien joukossa: niistä, jotka kertoivat opiskelevansa, 48 prosenttia kertoi olevansa erittäin tyytyväinen. Työelämässä olevista erittäin tyytyväisiä oli 38 prosenttia. Osuus oli sama myös eläkkeellä olevien joukossa. Yrittäjistä melko tyytyväisiä ilmoitti olevansa sata prosenttia.
Kotikuntaa hakeneista tai sen jo saaneista 87 prosenttia ilmoitti aikovansa jäädä sinne missä on. 13 prosenttia suunnitteli muuttavansa. Muuttoa suunnittelevien keskuudessa vetovoimaisin alue oli Helsinki. Sinne suunnitteli muuttavansa 15 prosenttia muuttoa suunnittelevista. Yleisesti ottaen Uusimaa oli muutenkin muuttohalujen kärjessä.