Suomen Yrittäjiltä tukea YEL-muutokselle – ”Ilman muutosta moni yritys voisi kaatua”

Uudistuksessa 4 000 työtulon enimmäiskorotus laajenisi koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä.
Henkilö katsoo tietokoneelta YEL-laskuria. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA
Henkilö katsoo tietokoneelta YEL-laskuria. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA

Hallitus valmistelee esitystä, jonka mukaan vuoden 2023 YEL-uudistuksessa käyttöön otettu 4 000 euron työtulon enimmäiskorotus laajenisi koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä uudistuksen siirtymäajalla eli vuoden 2028 loppuun saakka.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mukaan on tärkeää, että ennen laajamittaisen uudistuksen tekemistä kaikkia yrittäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti.

– Esitimme keväällä hallituksen puoliväliriiheen, että muutos pitäisi tehdä ja saada voimaan nopeasti. Kiitos hallituksen ripeän toiminnan saamme muutoksen voimaan heti vuoden 2026 alusta, Hellstén sanoo tiedotteessa.

– Olemme tyytyväisiä esitykseen. Se on tärkeä ja perusteltu muutos yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun ja reilun kilpailuasetelman näkökulmasta, Hellstén jatkaa.

YEL-työtulo on yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo, joka on vakuutuksen perusta ja vaikuttaa eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.

Vuoden 2023 YEL-uudistuksessa säädettiin siirtymäajasta, joka koski lakimuutoksen voimaantulohetkellä voimassa olleita YEL-vakuutuksia. Siirtymäajan aikana työtuloa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein, mutta korotus on rajattu enintään 4 000 euroon ensimmäisellä ja toisella tarkistuskerralla.

Siirtymäaika on Suomen Yrittäjien mukaan herättänyt kritiikkiä erityisesti niiden yrittäjien keskuudessa, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen 1.1.2023 tai sen jälkeen. Heihin ei nykyinen maksimikorotusraja sovellu, mikä tarkoittaa, että eläkelaitos voi korottaa työtuloa ilman ylärajaa.

Suomen Yrittäjät esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että maksimikorotusraja laajennettaisiin koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja vuoden 2028 loppuun saakka.

Esityksen mukaan vuonna 2026 työtulotarkistuksen rajoittaminen koskisi noin 4 000 yrittäjää, joiden työtuloa olisi ilman rajausta korotettu keskimäärin noin 14 000 euroa. Neljäsosalla korotus olisi ollut jopa yli 23 000 euroa.

– Ilman tätä muutosta moni vasta-alkanut yritystoiminta voisi kaatua hallitsemattomiin ja ennakoimattomiin YEL-maksukorotuksiin vuosina 2026–2028, Hellstén arvioi.

Kirjoittajan mukaan nuorten huolia ei pidä vähätellä, mutta laskelmat eivät tue synkintä kuvaa järjestelmän tulevaisuudesta.
Pitkä työura ei välttämättä takaa Ruotsissa eläkettä, joka riittää kattamaan tavalliset elinkustannukset.
Kirjoittajan mukaan on kyettävä huomioimaan myös ne suomalaiset, joilla ei vielä ole sananvaltaa.
Mainos