Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt AFRY Finlandilla selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki eli päästövähennykset, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.
Selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran. Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt, jotka olivat 49 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2021.
Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti tätäkin suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset.
Kädenjälkeä syntyy laajasti eri toimialojen viennistä. Metsä-, kemian ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia, kaivos- ja metalli- ja metallituoteteollisuuden osuus 11 prosenttia sekä palveluiden osuus kahdeksan prosenttia.
Selvityksessä pureuduttiin myös tulevaisuuden kehitykseen. Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee hiilikädenjälkemme AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä.
Suomelle lupaavia vientialoja ovat muun muassa uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, fossiiliton teräs, latauslaitteet- ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja green computing.
EK tuplaisi vihreän viennin vuoteen 2030 mennessä
Puhtaiden ratkaisujen vienti on keino pelastaa rinnakkain kansantaloutta ja ilmastoa. Samalla Suomesta tulee kokoaan suurempi tekijä ilmastokäänteen toteuttajana. EK:n Vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen kertoo, että EK esittää ilmastopolitiikkaan uutta tavoiteasetantaa.
– Suomen globaali hiilikädenjälki ja ympäristöliiketoiminnan vienti tulee nostaa ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi, kansallisten päästövähennysten rinnalle. Tavoitteeksi tulee asettaa, että vähintään kaksinkertaistamme sekä hiilikädenjälkemme että puhtaiden ratkaisujen viennin vuoteen 2030 mennessä, hän sanoo tiedotteessa.
– Tätä tilaisuutta ei saa hukata – Suomella on nyt ainutkertainen mahdollisuus ottaa kokoaan suurempia markkinaosuuksia, kun ilmastoratkaisujen kysyntä jatkaa kasvuaan maailmalla, hän jatkaa.
Johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo korostaa, että kansallisista tavoitteista ei ole varaa tinkiä.
– Vihreän viennin läpimurrossa onnistuminen edellyttää sitä, että Suomi pitää kiinni omasta kansallisesta päästövähennyspolustaan. Niiden tulee edetä käsi kädessä: omat päästöt alas, vihreä vienti ylös. Se on Suomen voittava strategia.
Tähän on Peljon mukaan monia perusteluita.
– Suomi ei voi olla kansainvälisillä markkinoilla uskottava ratkaisuntarjoaja, jos emme ole itse edenneet onnistuneesti ilmastokäänteen etulinjassa. Vastaavasti yrityksemme tarvitsevat kotimarkkinoitten referenssejä pärjätäkseen vientimarkkinoilla.