Viimeisimmät käänteet Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista, arvioi yritysten rahoitusmahdollisuuksiin erikoistunut Finnvera.
– Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä tiedotteessa.
Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Alueella on merkittävä potentiaali suomalaisille vientiyrityksille monilla teollisuudenaloilla.
Donald Trumpin virkaanastumisesta on kulunut vuosi. Hänen toimensa Yhdysvaltain presidenttinä vaikuttavat geopolitiikkaan ja maailmantalouteen joka päivä entistä tuntuvammin. Heinäkuussa asetetut 15 prosentin tullitariffit eivät vielä tällä hetkellä näytä tehneen suurta lovea Suomen Yhdysvaltain-vientiin, mutta vaikutuksia tulee olemaan, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
− Olennaista on seurata Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitystä, joutuvatko ne tinkimään katteistaan vai saavatko yritykset vietyä tariffien kustannukset vientihintoihinsa. Tämä tulee näkymään viennin arvossa. Jo Trumpin ensimmäinen tullikierros vaikuttaa suomalaisiin vientiyrityksiin, vaikka vaikutus ei ole silmiin pistävä lyhyellä aikavälillä. Trump uhkaa nyt korottaa tulleja ensin kymmenellä prosenttiyksiköllä, mutta senkin negatiivinen vaikutus olisi todennäköisesti lyhyellä aikavälillä vielä lievä. Todelliset vaikutukset näkyvät viiveellä ja pidemmällä aikavälillä negatiivinen vaikutus kasvaa, kun markkinat joutuvat sopeutumaan tilanteeseen, sanoo Kotamäki.
Toimialojen välillä on suuria eroja, ja esimerkiksi teräs- ja alumiinituotteisiin kohdistuu jo tällä hetkellä 50 prosentin tulli.
−On todennäköistä, että suomalaisten teräsvalmisteiden kysyntä Yhdysvalloissa laskee tullien takia kohonneiden hintojen takia. Vaikka viennin arvo pysyisikin ennallaan, tuotteita ostetaan vähemmän. On selvää, että tullit hankaloittavat kauppaa ja niistä on vaikea löytää positiivisia puolia. Tullit tuottavat Yhdysvalloille uutta verotuloa, mutta hintojen nousu ja talouskasvun hidastuminen vaikuttaa myös amerikkalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin.
Tullien yksi tavoite on ollut suojata Yhdysvaltojen omaa tuotantoa ja saada yrityksiä siirtämään tuotantoaan sinne.
− Toistaiseksi tiedossa ei ole, että tuotantoa olisi Suomesta suurissa määrin siirtynyt. Siirto on myös vaikeampaa pienille vientiyrityksille, joilla ei ole resursseja asettua uusille markkinoille nopealla aikataululla. Etabloituminen ulkomaille on vaativa prosessi ja on epätodennäköistä, että mikään yritys siirtäisi tuotantoaan Yhdysvaltoihin vain Trumpin takia. Luultavimmin siirtoa pohtivat tai toteuttavat yritykset tekisivät sen muutenkin, mutta ajoitus on Trumpin ansiota, Kotamäki arvioi.
Vaikutusten todellinen mittakaava näkyviin vuoden 2026 aikana
Yhdysvaltain talouskehitystä uhkaa tällä hetkellä stagflaatio: hinnat nousevat, kysyntä pienenee ja talouskasvu hidastuu. Tiettyjen toimialojen hyvä kehitys, esimerkiksi datakeskusbuumi, peittää toistaiseksi kehityksen alleen. Talouden vakauden kannalta Trumpin puuttuminen Yhdysvaltain keskuspankin toimintaan on todellinen huoli. Suurempi vaikutus on Kotamäen mukaan poliittinen.
− Ulkopolitiikassa toimet heiluttavat geopolitiikan ja geotalouden tasapainoa jatkuvasti, ja epävarmuus on myrkkyä talouskasvulle ja yritysten rohkeille avauksille myös Suomessa. Toisaalta esimerkiksi jäänmurtajatilaukset on nähty merkittävänä piristysruiskeena Suomessa. Samalla Trump kuitenkin luo railoa liittoutuneiden välille, mikä liittyy myös Ukrainaan. Yhdysvaltain sisäpolitiikassa käännekohta ovat marraskuussa käytävät välivaalit.
Tullien ja protektionismin nousu korostavat vapaakaupan merkitystä, ja tässä suhteessa eteläinen Amerikka kulkee osittain vastavirtaan. EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välinen Mercosur-vapaakauppasopimus on toteutuessaan tärkeä vientikauppaa helpottava tekijä. Latinalainen Amerikka on Suomelle tärkeä vientimarkkina jo nyt, mutta potentiaalia on enempään.
– Alueella on merkittävä potentiaali suomalaisille vientiyrityksille monilla teollisuudenaloilla. Euroopan ja Suomen kannalta olisi erittäin toivottavaa, että Euroopan parlamentti hyväksyy Mercosur-sopimuksen, jossa on pohjimmiltaan kyse kasvusta ja työpaikoista. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä ja lisääntyvästä taloudellisesta vakaudesta, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo.
