Venäjän oikeusministeriö on lisännyt 17. heinäkuuta 2026 Karjalan Sivistysseuran ja neljä muuta järjestöä Venäjällä ei-toivottujen yhdistysten listalle, kertoo seuran ajankohtaiskanava Uutisčuppu.
Tähän mennessä ei-toivottujen järjestöjen listalle on kertynyt jo 372 ulkomaista ja kansainvälisesti toimivaa järjestöä. Listalle päätyneiden yhdistysten toiminta on Venäjällä kielletty.
Karjalan Sivistysseuran toiminnan ydinalueet ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta sekä kyykkä. Seuran toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuin, lahjoituksin ja rahastojen tuotoilla.
Seuran toiminnan kulmakivi on alusta alkaen ollut nykyisin kuudesti vuodessa ilmestyvä kulttuurilehti Karjalan Heimo.
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24 helmikuuta 2022 Karjalan Sivistysseura lopetti yhteistyön Karjalan tasavallassa.
Venäjän kansalaisuuden omaavat karjalaiset voivat joutua ongelmiin
Karjalan Sivistysseuran hallituksen puheenjohtaja Seija Jalagin toteaa, ettei seuralla ole toimintaa eikä virallisia yhteyksiä Venäjällä, joten vaikutus toimintaan on vähäinen.
– Historiallisesti tiiviiden kulttuuristen yhteyksien ja karjalan kielen kannalta vaikutus on kaikille karjalaisille surullinen. Karjalaiset ovat rajaseudun kansaa, joka on vuosisatojen ajan elänyt keskinäisiä yhteyksiä solmien. Poliittiset suhdanteet ovat painaneet tai piristäneet näitä yhteyksiä ja yhteisöjä. Niin varmasti jatkossakin, Jalagin toteaa.
Etenkin 1990- ja 2000-luvuilla seuralla oli aktiivista ylirajaista yhteistyötä eri tahojen, kuten karjalankielisten karjalaisten ja paikallisten virallisten organisaatioiden kanssa Karjalan tasavallassa. Tuolloinen yhteistyö on liittynyt karjalan kieleen, karjalaiseen kulttuuriin ja karjalaisten historiaan.
Seuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova huomauttaa, että seuran julistaminen ei-toivotuksi voi olla vaaraksi seuran toimintaan osallistuneille Venäjän kansalaisille.
– Venäjällä on useita dokumentoituja tapauksia, joissa henkilöitä on sakotettu tai tuomittu rikosoikeudellisesti yhteyksistä ei-toivotuksi julistettuihin järjestöihin, erityisesti jos yhteistyö on jatkunut järjestön kieltämisen jälkeen. Seuraamuksia on määrätty esimerkiksi osallistumisesta järjestön toimintaan, tapahtumiin, materiaalien levittämisestä tai muusta toiminnan tukemisesta.
Venäjän viranomaiset voivat kuitenkin tulkita lakia väljästi ja käyttää aiempaa toimintaa näyttönä. Siksi Stepanova kehottaa varovaisuuteen ja kehottaa pitämään ”huolta itsestään ja läheisistään.”
Edellisen kerran Venäjä puuttui toimintaan lähes 120 vuotta sitten
Karjalan Sivistysseura perustettiin elokuussa 1906 Tampereella nimellä Vienan Karjalaisten Liitto. Pääasiassa vienalaiskauppiaiden perustaman liiton tarkoituksena oli tuolloin kehittää Vienan Karjalan elinoloja ja koulutusta.
Vuonna 1907 Venäjän ortodoksikirkko hyökkäsi Vienan Karjalaisten Liittoa vastaan, koska katsoi sen pyrkivän suomalaistamaan ja luterilaistamaan karjalaisia. Arkangelin kuvernööri sulki liiton ylläpitämät koulut Vienan Karjalassa syyskuussa 1907. Suomessa liiton toiminta keskeytyi toisella sortokaudella vuosiksi 1908–1917.
Vuoden 1917 mittaan toiminta käynnistyi uudelleen, jolloin seura sai myös nykyisen nimensä Karjalan Sivistysseura. Keskiöön tuli Itä-Karjalan eli Vienan ja Aunuksen rajantakaisten karjalaisten sivistyspyrkimyksien tukeminen Suomesta käsin.
Toisen maailmansodan jälkeen seuran toiminnan kohteeksi tulivat myös rajakarjalaiset, jotka olivat valtaosin karjalankielisiä ortodokseja.