Seuraavan hallituksen ja presidentin kannattaa vaalia Suomen ja Yhdysvaltain erittäin läheisiä keskinäisiä suhteita, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.
Hänen mielestään Suomessa pitää miettiä nyt ja tulevaisuudessa, miten suhteet Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan järjestetään. Suurvaltojen keskinäisissä suhteissa on tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun Moskova aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa.
Vaikka suurin muutos on tapahtunut Vanhasen mukaan Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa, Yhdysvallat on erittäin tärkeässä asemassa Suomen kannalta.
– Meillä on ollut amerikkalaisten kanssa jo pidemmän aikaa todella läheinen puolustusyhteistyö. Se alkoi jo 1990-luvulla, kun Suomen ilmavoimat korvasi neuvostovalmisteiset MiG-hävittäjät amerikkalaisilla Hornet-hävittäjillä, hän sanoo Verkkouutisille.
– Sen jälkeen puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa on rakentunut asteittain kaikkien puolustushaarojen väliseksi siihen asti, että me olemme edenneet puolustusmateriaaliyhteistyöstä liittolaissuhteeseen. Tätä polkua on kuljettu 25 vuoden ajan.
Vanhanen korostaa, että Suomen ja Yhdysvaltain välisissä puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa suhteissa on ollut kaikesta huolimatta läpinäkymättömyyttä julkisuudessa.
– Meillähän ei ole juuri mitään muuta vuosien varrelta kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen ja yksittäisten ministerien viittauksia siihen, kuinka Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani puolustusyhteistyössä.
– Suomessa ei ole oikeastaan koskaan puhuttu siitä, että jo ennen Nato-jäsenyyttä meillä on ollut niin laaja-alaista puolustusmateriaaliyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, että kriisitilanteessa meidän olisi ollut pakko tehdä vähintäänkin huoltovarmuusyhteistyötä riippumatta siitä, onko Suomi Natossa vai ei.
Nato-jäsenyys selkiyttää tilannetta
Henri Vanhasen mukaan jostain syystä tämän USA-suhteen syvyys on jäänyt Suomessa epäselväksi välillä myös poliitikoille.
Hän viittaa esimerkinomaisesti kevään 2016 pienimuotoiseen mediamyrskyyn amerikkalaisten osallistumisesta sotaharjoituksiin Suomessa. Silloin moni kansanedustaja kritisoi heikoksi kuvailtua tiedotusta. Moni puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen kertoi kuulleensa amerikkalaisten hävittäjien ja maavoimien toukokuisista harjoituksista Suomessa ensimmäisen kerran median kautta.
Vanhanen toteaa Yhdysvaltain kanssa järjestettävän kansainvälisen harjoitustoiminnan perustuvan pitkäaikaiseen ja yhdenmukaiseen suunnitteluun.
– Suomi on tietoisesti rakentanut sellaista linjaa, jonka mukaan meidän on syytä tehdä amerikkalaisten kanssa läheistä yhteistyötä. Me olemme rakentaneet jonkinasteista materiaaliriippuvuutta Yhdysvalloista.
Myös Suomen Nato-jäsenyys selkiyttää tilannetta.
– Nyt kun me liitymme Natoon, niin meiltä poistuvat poliittiset rajoittimet sen suhteen, että meidän pitää yrittää puhua kieli keskellä suuta USA-suhteesta. Me voimme todeta avoimesti sen, että Yhdysvallat on meidän tärkeimpien puolustusyhteistyökumppaniemme joukossa. Ja se tulee olemaan sitä myös jatkossa, Vanhanen toteaa.
– Nato-jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä olisi varaa ulkoistaa USA-suhteen hoitaminen Naton rakenteisiin tai puitteisiin, vaan päinvastoin.
Vanhanen viittaa Suomen ja Yhdysvaltain käynnissä oleviin neuvotteluihin kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta, jossa määritellään Yhdysvaltain joukkojen asemaa Suomen alueella toimiessa. Sopimuksen sanotaan täydentävän Suomen Nato-jäsenyyttä mahdollistaen ketterän toiminnan kriisitilanteessa.
Sopimus on jatkumoa aiemmalle yhteistyölle. Maaliskuussa 2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden välillä on aiejulistus vuodelta 2016.
– Tämä uusi puolustusyhteistyösopimus sementoi sen, että suomalaiset ja amerikkalaiset voivat toimia keskenään kaikissa kriisitilanteissa — myös Natosta riippumatta. Se vahvistaa pelotetta Suomen alueella ja avaa aivan uusia mahdollisuuksia USA-suhteen kehittämiselle. Liittolaissuhteessa poliittisia rajoittimia ei ole samalla tavalla kuin aikaisemmin, Vanhanen sanoo.
USA-suhteen kolme kärkeä
Henri Vanhasen mielestä seuraavan hallituksen ja presidentin kannattaa panostaa USA-suhteeseen isosti.
– Suomen valtiojohdolle avautuu pelipaikka, kun Venäjä-suhde hiipuu väistämättä olosuhteiden takia. Yleensä Suomen presidentti on käynyt kerran vuodessa Moskovassa, ja Venäjän presidentti Vladimir Putin on käynyt vastavuoroisesti Suomessa. Nyt tämä muuttuu, ja samalla Washingtonin painoarvo kasvaa, Vanhanen toteaa.
Hän muistuttaa amerikkalaisten tukeneen Suomen Nato-prosessia alusta loppuun. Myöhemmin on käynyt ilmi, kuinka suomalaisille on jaettu luottamuksellista tietoa presidenttitasolla. Nyt jopa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kerrotaan harkitsevan vierailua Suomeen kesällä.
– Suomen USA-suhde on viritetty aktiiviseksi. Siitä keskustellaan ylimpien valtiojohtajien ja ministeriöiden välillä. Se on monelle tasolle ulottuvaa, Vanhanen sanoo.
Vanhanen korostaa, että presidentti Sauli Niinistön kaudella on rakennettu todella läheinen suhde Yhdysvaltoihin.
– Myös seuraava hallitus oletettavasti painottaa USA-suhteen strategista ulottuvuutta. Se kompensoi monin tavoin tätä Suomen väistämättä ohentuvaa Venäjä-suhdetta. Seuraavalla hallituksella ja presidentillä on hyvät edellytykset ottaa tämä tontti haltuunsa. .
Vanhanen katsoo Suomelle olevan tärkeintä se, että Yhdysvallat sitoutuu jatkossakin Euroopan turvallisuuteen.
– Suomi voi omalla toiminnallaan pyrkiä sitouttamaan USA:ta tähän. Nato on yksi väylä siihen, mutta kahdenvälinen toiminta on toinen väylä.
– Toivottavasti voidaan rakentaa strateginen ulottuvuus ja ymmärretään, että Suomen kannattaa olla mahdollisimman kiinnostava toimija Yhdysvaltojen silmissä monilla eri aloilla – puolustusyhteistyö, 5G-verkko, kvanttiteknologia.
Vanhanen huomauttaa, että Venäjä-kaupan hiipuessa Suomi tarvitsee uusia markkinoita. Yhdysvalloissa on isot mutta myös luotettavammat markkinat kuin Venäjällä tai Kiinassa.
– Suomen USA-suhteessa on kolme kärkeä – talous, turvallisuus ja teknologia.
