”Suomen tulisi pohtia suhtautumistaan PKK:ta tukevaan aktivismiin”

Ääriliikkeisiin erikoistuneen tutkijan mukaan asia on oleellinen myös sisäiselle turvallisuudelle.
Mielenosoittajia Helsingin Kansalaistorilla 19. heinäkuuta 2022, LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Mielenosoittajia Helsingin Kansalaistorilla 19. heinäkuuta 2022, LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Nato-jäsenyyden myötä Suomen voi olla tarpeellista pohtia suhtautumistaan Kurdistanin työväenpuoluetta eli PKK:ta tukevaan aktivismiin Suomessa, jihadistiseen liikehdintään erikoistunut tutkija Juha Saarinen arvioi Twitterissä.

– Relevantti myös sisäiselle turvallisuudelle, Saarinen toteaa.

Hän viittaa vasemmistoliiton entisen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen Kansan Uutisissa esittämiin näkemyksiin, joiden mukaan Suomen tulisi rohkeasti palata linjalle, jossa ”se nostaa esiin kurdien sorron ja vaatii Turkilta sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista”.

– Suomi on ollut hiljaa Turkin ihmisoikeusloukkauksista, kurdien sorrosta ja Turkin sotatoimista naapurimaissa Nato-prosessin ajan. (Antti) Rinteen hallituksen päättämä asevientikielto Turkkiin kumottiin, Arhinmäki sanoo KU:lle.

Kansanedustajan mukaan rehellisesti epäonnistuneella yrittäjällä tai ylivelkaantuneella ihmisellä tulisi olla uusi mahdollisuus.
Pääministerin mukaan hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset korkean tason urheilu- ja kulttuuritapahtumille.
Mainos