Yhdysvaltalaislehti Politico nostaa Suomen puolustuskyvyn näkyvästi esiin jutussaan, joka käsittelee Naton itärajan maiden valmiutta.
Lehden mukaan Suomi erottuu Euroopassa maana, joka ei kylmän sodan jälkeen ajanut puolustustaan alas samalla tavalla kuin monet muut länsimaat. Suomi säilytti asevelvollisuuden, suuren reservin ja ajatuksen siitä, että koko yhteiskunnan on kestettävä kriisiä.
Politicon toimittajat vierailivat Naton itäisellä rajalla Suomessa, Puolassa ja Liettuassa. Suomen osalta juttu keskittyy Pohjois-Karjalaan ja itärajan metsäiseen maastoon, jossa Naton pisin raja Venäjän kanssa kulkee.
Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty kuvaa Suomen asemaa Venäjän naapurina Politicolle karulla vertauksella.
– Venäjä on suurvalta ja me olemme pieni maa. On oltava varovainen, kun nukkuu karhun vieressä, Pitkäniitty sanoo.
Lehden mukaan Suomen puolustusajattelussa näkyy yhä talvisodan opetus.
Suomi liittyi Natoon vuonna 2023, mutta lehti korostaa, että Suomi ei pidä liittokuntaa oman puolustuksen korvikkeena. Nato nähdään lisäturvana, ei syynä luopua kansallisesta valmiudesta.
Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) sanoo, että Suomi tiedostaa asemansa Venäjän naapurina.
– Olemme iloisia liittolaisuudesta, mutta ymmärrämme silti, että otamme ensimmäisen iskun vastaan yksin ennen kuin Naton viides artikla aktivoidaan, Kopra sanoo.
Erityistä huomiota jutussa saa Suomen kokonaisturvallisuuden malli. Politico kuvaa sitä yhdistelmäksi asevelvollisuutta, laajaa reserviä, väestönsuojia, yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja armeijaa, joka on suunniteltu taistelemaan liittolaisten kanssa tai ilman niitä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Eoin Micheál McNamara arvioi, että Suomi on valmiimpi taistelemaan yksin kuin muut Naton etulinjan maat.
– Yhdysvaltojen joukkojen vähentäminen ei vaikuta Suomen valmiuteen, McNamara sanoo.
Lehti nostaa esiin myös Suomen puolustusmenot, tulevat F-35-hävittäjät ja maavoimien vahvuudet. Erityisen maininnan saa tykistö, jonka Suomi säilytti aikana, jolloin moni muu länsimaa leikkasi vastaavaa suorituskykyä.
– [Josif] Stalin kutsui tykistöä sodan jumalaksi. Toisin kuin monet länsimaat, Venäjä ei koskaan unohtanut tykistöä. Suomalaiset eivät unohtaneet myöskään, McNamara sanoo.
Suomen etuna pidetään myös maastoa. Politico kuvaa harvoja teitä, tiheitä metsiä, syvää lunta, pakkasta ja vuodenaikojen valon vaihtelua tekijöiksi, jotka vaikeuttaisivat hyökkääjän toimintaa.
Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Määttä sanoo, että suomalainen metsämaasto tekee vaikeaksi sekä panssaroitujen ajoneuvojen että droonien käytön. Hänen mukaansa kaupallisten droonien on vaikea löytää suomalaisia joukkoja metsän lehtien alta ilman lämpökameraa.
Huomiota saa myös Suomen päätös irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Lehden mukaan Suomi on tavanomaisessa puolustuksessa vahvemmassa asemassa kuin moni muu Naton etulinjan maa. Huomiota saa myös Suomen päätös poistaa laista ydinaseita koskevia rajoituksia.