Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna

Akava Worksin laskelman mukaan Ruotsin kruunun devalvoituminen on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä naapurimaahan verrattuna.
Akava Worksin laskelman mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna. Kuvassa Baltic Tern-rahtialus Vuosaaren satamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Akava Worksin laskelman mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna. Kuvassa Baltic Tern-rahtialus Vuosaaren satamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee aavistuksen verran tänä vuonna, selviää akavalaisen ajatus- ja tutkimuspaja Akava Worksin tekemästä laskelmasta.

Syynä heikkenemiseen on vienti- ja tuontihintojen kehittyminen kilpailijamaita epäedullisemmin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Akava Worksin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky pysyy ennallaan vuosina 2024 ja 2025.

Akava Worksin laskelmassa on hyödynnetty Euroopan komission marraskuussa julkaisemia maakohtaisia talousennusteita ja komission ylläpitämän AMECO-aikasarjatietokannan informaatiota.

Kilpailukyvyn neljästä osatekijästä työn hinta vahvistaa Suomen asemaa, työn tuottavuus on neutraali, vienti- ja tuontihintojen suhde sekä valuuttakurssien muutokset heikentävät sitä, laskelmasta selviää.

Akava Worksin laskelman mukaan Suomen talouden kustannuskilpailukyky oli viime vuonna lähellä tasoa, jona se oli vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin tai vuonna 2007 juuri ennen finanssikriisiä.

Laskelman mukaan työvoimakustannukset nousevat Suomessa 1,5 prosenttia hitaammin kuin kilpailijamaissa ja työn tuottavuus kehittyy lähes täsmälleen samaa vauhtia kuin kilpailijamaissa.

Suomen kilpailijamaiksi luokitellaan Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Alankomaat, Norja, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi.

Euro vahvistuu suhteessa euroalueen ulkopuolisiin kilpailijamaiden valuuttoihin. Valuuttakurssien muutokset nostavat suhteellista kustannustasomme 2,1 prosenttia. Valuuttakurssien vaikutus selittyy pääosin sillä, että Ruotsin kruunu on heikentynyt selvästi lisää suhteessa euroon tänä vuonna.

Poimintoja videosisällöistämme

Myös Suomen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, kehittyy kilpailijamaita heikommin, mikä heikentää kustannuskilpailukykyä 0,9 prosenttia.

Laskelman mukaan kaikkien neljän kilpailukyvyn osatekijän summa on 1,5 prosenttia, eli Suomen kustannustaso suhteessa kilpailijamaihin nousee 1,5 prosenttia ennustejaksolla 2022–2025, joten Suomen kustannuskilpailukyky hieman heikkenee.

Akava Worksin laskelmassa on vertailuja Suomen kustannuskilpailukyvyn kehittymisestä Saksaan ja Ruotsiin.

Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Saksaan tulee vuosina 2022-2025 pysymään liki ennallaan. Suomen työvoimakustannukset kasvavat edelleen hitaammin kuin Saksassa, mutta ulkomaankaupan vaihtosuhde kehittyy Saksassa suotuisammin, laskelmassa todetaan.

Yhteensä Suomen kustannuskilpailukyvyn suhteessa Saksaan odotetaan vahvistuvan ajanjaksolla noin 0,5 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Euron ja Ruotsin kruunun välinen vaihtokurssi vaikuttaa olennaisesti Suomen kustannuskilpailukykyyn suhteessa Ruotsiin.

Akava Worksin mukaan kiinnostavin havainto on, että ilman valuuttakurssin muutoksia Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin olisi vuosien 2015 ja 2022 välillä parantunut kahdeksan prosenttia, mutta kruunun heikkenemisen takia se heikkeni 4,5 prosenttia.

Ruotsin kruunun odotetaan heikkenevän selvästi myös tänä vuonna. Siksi euroissa mitattuna Suomen kustannustason suhteessa Ruotsiin odotetaan nousevan tänä vuonna liki seitsemän prosenttia, minkä jälkeen se laskee marginaalisesti vuoteen 2025 mennessä. Kaikki muut kustannuskilpailukyvyn osatekijät alentavat Suomen kustannustasoa Ruotsiin verrattuna ennusteperiodilla.

Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Viime vuosina tekoälyn läpimurto on kasvattanut USA:n eroa Eurooppaan ja Suomeen.
Usean miljardin euron arvoinen hanke toteutuu Lappeenrannassa.
Mainos