Suomen kieltä opettava Iisa-Lotta Wahlsten on huolissaan lasten ja nuorten kielellisistä valmiuksista. Erityisesti englannin ja muiden kielien sekoittuminen puheessa suomeen on ilmiönä haastava. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Wahlsten korostaa, kuinka suomen kielen opetus on tänä päivänä yhä tärkeämpää.
Opettajan mukaan englannin kieli sekoittuu koululaisten kielenkäytössä suomen kanssa jatkuvasti. Puhutaan niin sanottua finglishia.
– Teacher, voidaaks me skipata tää, jos me ollaan jo legit valmiita?, Wahlsten kertoo esimerkkinä.
Äidinkielenopettaja sanoo, ettei englannin kielen vaikutus nuorten puhekieleen ole enää uusi ilmiö, mutta sen luovuus yllättää jatkuvasti. Hän kertoo, ettei meinaa pysyä perässä kielen jatkuvan muovautumisen kanssa.
– Yhtenä päivänä joku feilasi kokeen, toisena preppasi esitelmää, ja kolmantena triggeröityi siitä, että opettaja sanoi ”no can do”.
Wahlsten pitää merkittävänä, ettei englannin vaikutus rajoitu enää yksittäisiin lainasanoihin vaan kokonaisiin lauseisiin, ajatteluun ja huumoriin. Hän uskoo, että lapset altistuvat jatkuvasti arjessaan englannille pelien, sosiaalisen median, sarjojen ja kaveripiirin kautta. Siksi arkikieli on hänestä muuttunut hyvin sekalaiseksi.
– Samalla tämä kielten sekamelska muistuttaa, miksi suomen kielen opetus on yhä tärkeämpää: yleiskielen konventiot eivät ole nuorille enää itsestäänselvyyksiä, ja puhekielen sekä finglishin vaikutus näkyy yhä useammin esimerkiksi esseekirjoituksissa tai työhakemuksissa.