Julkisilla varoilla tuettu henkilöjunaliikenne tulee järjestää uudelleen vuonna 2031. Suomi on sitoutunut siirtymään Euroopan unionin hankintajärjestelyihin ja nykyiset henkilöjunaliikenteen palveluhankinnat päättyvät vuonna 2030. VR kommentoi Liikenne- ja viestintäministeriö lausuttavaksi jättämää arviomuistiota värikkäin sanakääntein antamassaan vastauksessa. Kokonaisuudessaan näkemykset vaikuttavat usein päinvastaisilta toisiinsa nähden.
Euroopan unionin sääntely edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita henkilöjunaliikennemarkkinoilla. Valtio ostaa tällä hetkellä voimassaolevan sopimuksen mukaan VR:ltä henkilöjunaliikennettä 34,9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kokonaisuudessaan kaikki palvelut maksavat huomattavasti enemmän, kuin mitä niistä lipputuloilla saadaan. Henkilöjunaliikenteen markkina on Suomessa nykyisin pieni ja sen kokonaiskannattavuus on melko matala.
– On erittäin epätodennäköistä, että kaupunkien välisen junaliikenteen kokonaistarjonta kasvaisi suunnitelmallisesti ja palveluihin sekä kalustoon syntyisi uutta investointihalukkuutta ilman julkisia hankintoja ja selkeää näkymää päämääristä ja tavoitteista kyseisten palveluiden suhteen, ministeriön muistiossa kerrotaan.
Tarvittavat lainsäädäntömuutokset Suomessa on tehty, mutta tähän mennessä yksikään rautatieyritys ei ole hakeutunut markkinoille. Suomessa on käytössä eri raideleveys muuhun Eurooppaan verrattuna ja Suomeen sopivaa junakalustoa on käytössä ainoastaan Suomessa. Avoimen markkinoille pääsyn periaatteen eli Open Access –mallin mukaan yrityksellä tulee olla omat veturit ja junavaunut. Ministeriön mukaan julkisilla varoilla rahoitettu henkilöjunaliikenne pitää järjestää uudella tavalla vuonna 2031, jotta Euroopan unioissa sovitut tavoitteet saavutetaan. Ministeriön mukaan toiminnan tehostaminen ja kannattavuuden lisääminen edellyttää investointeja ja todennäköisesti myös nykyistä suurempaa tukea valtiolta.
– Suomessa henkilöjunaliikenteen kilpailun tulisi toteutua erityisesti junien operoinnin sekä tukipalveluiden osalta. Mitä useampi toimija osallistuu Suomessa joukkoliikenteen ja henkilöjunaliikenteen julkisin varoin tuetuille markkinoille, sitä enemmän markkinoiden on mahdollista houkutella investointeja ja tuottaa aidosti markkinahintaisia asiakaslähtöisiä palveluja, muistiossa kerrotaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tällä hetkellä Suomea koskevista kansallisen tason junaliikenteen ostoista Helsingin seudun ulkopuolisessa liikenteessä. Tulevaisuudessa ministeriö ei ole tarkoituksenmukainen viranomainen kyseisen tehtävän hoitoon.
– Koska ministeriö vastaa raideliikennealan sääntelyn valmistelusta, olisi parempi, jos se ei olisi mukana julkisen liikenteen hankinnoissa etenkin tilanteessa, jossa markkinoilla on useampi mahdollinen tarjoaja, muistiossa todetaan.
VR vastaa tiukasti ministeriölle
VR kertoo olevansa sitoutunut edistämään kilpailua raideliikenteessä. Yhtiön mukaan suomalainen raideleveys ja kaluston saatavuus eivät myöskään estä kilpailua. Selvityksen mukaan kuka vain voi suhteellisen pienellä alkuinvestoinnilla hankkia huomattava markkinaosuus johtuen pääradan merkittävästä roolista matkustajamääriä laskettaessa. Esimerkkireitillä Helsingistä Tampereelle tehdään noin 12 600 matkaa päivässä, joka vastaa Tukholman ja Göteborgin tai Wienin ja Salzburgin välistä liikennettä.
– Yhteiskunnan edun mukaista ei ole käyttää veroeuroja liikenteeseen tai kalustoon, joka järjestyy jo nyt markkinaehtoisesti, VR kertoo tiedotteessaan.
Yhtiön mukaan ostoliikenteeseen tulisi perustaa julkinen kalustoyhtiö, jolle VR:llä on valmius myös myydä kalustoa.
– Ministeriö on Rambollin raportin pohjalta puoltanut Norjan mallin tuomista Suomeen siitä huolimatta, että mallin toteutus epäonnistui Norjassa, sen laatu osoittautui huonoksi ja kustannukset nousivat korkeaksi. Korimallin toteutus jouduttiinkin keskeyttämään niin Norjassa kuin Iso-Britanniassa. Malli ei ole käytössä yhdessäkään EU-maassa, VR:n selvityksessä kerrotaan.
Norjassa henkilöjunaliikenne oli tarkoitus kilpailuttaa viidellä eri paketilla, mutta niistä on toteutettu vuoden 2023 alkuun mennessä ainoastaan kolme. Kaksi jäljelle jäänyttä aluetta toteutetaan suorahankintana, sillä pienessä maassa yksittäiset alueet olisivat liian pieniä hoitamaan tarjousprosessin.
VR kannattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraporttia henkilöjunaliikenteen järjestämisvaihtoehdoista, jossa listattiin neljä suositusta. Koko julkisesti tuettu liikenne tulisi kilpailuttaa. Reiteillä, joissa useampi toimija voisi toimia kannattavasti, ei tulisi estää julkisilla hankinnoilla. Alueille annettaisiin oikeus hankkia henkilöjunaliikennettä tai kilpailuttaa operointipalvelut keskitetysti niin, että alueet osallistuisivat suunnitteluun ja kustannuksiin. Neljännen suosituksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kalustoyhtiö, johon siirretään kilpailutetussa liikenteessä käytettävä kalusto.
– Ostoliikenteen tarjontaa Suomessa olisi mahdollista lisätä nopeasti ja tehokkaasti nykyisellä kalustolla ja raideverkostolla. Voimassa oleva ostoliikennesopimus LVM:n ja VR:n välillä ei estä alueellisen lähijunaliikenteen laajentamista ja muiden toimijoiden tuloa markkinoilla, VR toteaa.
