Verkkouutiset

Vienti ja investoinnit kasvoivat, mutta yksityisen kulutuksen väheneminen käänsi bkt:n laskuun. LEHTIKUVA/LAURA UKKONEN

Suomen bruttokansantuote kääntyi laskuun

Bruttokansantuote kutistui kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Vienti ja investoinnit kasvoivat, mutta yksityisen kulutuksen väheneminen käänsi bkt:n laskuun. Tätä ennen bruttokansantuote oli kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien, kertoo Tilastokeskus.

Yksityinen kulutus väheni heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia huhti-kesäkuusta.

– Ruoan ja polttoaineen kaltaisten lyhytikäisten tuotteiden kulutus on vähentynyt vuoden 2021 puolivälistä lähtien, mutta nyt kotitaloudet vähensivät selvästi myös puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden ja jalkineiden kulutusta, kertoo yliaktuaari Samu Hakala Tilastokeskuksesta.

Investoinnit kasvoivat heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit kasvoivat 1,2 prosenttia ja julkisen sektorin investoinnit 5,8 prosenttia. Asuinrakennuksiin käytetyt investoinnit kasvoivat, mutta sen sijaan investoinnit muihin talorakennuksiin vähenivät.

Vienti kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia huhti-kesäkuusta, mutta tuonti pieneni 0,8 prosenttia.

– Ulkomaankaupan hinnat jatkoivat nousuaan, ja sekä viennin että tuonnin käypähintainen arvo kasvoi etenkin vuodentakaiseen verrattuna reippaasti, Hakala sanoo.

Tuotanto väheni useilla toimialoilla

Koko teollisuuden tuotanto pieneni huhti-kesäkuusta. Metsäteollisuuden volyymi kuitenkin kasvoi edellisestä neljänneksestä.

Myös rakentaminen väheni heinä-syyskuussa, vaikka maa- ja vesirakentaminen piristyikin pitkän laskukauden jälkeen. Talonrakentaminen on sen sijaan vähentynyt huhti-kesäkuusta lähtien.

Kaupan volyymi pieneni ja useilla muillakin palvelutoimialoilla volyymi väheni huhti-kesäkuun tasolta.

Jo vuonna 2021 alkanut hintojen nousu näkyy edelleen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä monilla toimialoilla.

– Hintakehitys aiheuttaa epävarmuutta etenkin toimialojen käypähintaisen arvonlisäyksen laskentaan, sillä tietoa yritysten kyvystä puolustautua nousevilta kustannuksilta ei ole vielä saatavissa. Siksi toimialojen arvonlisäyksen suuriin kasvulukuihin vuodentakaiseen verrattuna on viisasta suhtautua tavanomaista suuremmalla varauksella, kertoo Hakala.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS