Suomen ja Venäjän välillä on edelleen voimassa 76 kahdenvälistä valtiosopimusta, kerrotaan ulkoministeriöstä Verkkouutisille.
Kuluvan vuoden aikana on irtisanottu kolme Suomen ja Venäjän kahdenvälistä valtiosopimusta.
Lokakuussa Venäjä ilmoitti irtisanovansa rajat ylittävää yhteistyötä koskevan sopimuksen. Se lakkaa olemasta voimassa ensi vuoden tammikuussa.
Toukokuussa Venäjä puolestaan irtisanoi sotilaallisia arviointikäyntejä koskevan sopimuksen.
Elokuussa Venäjä ilmoitti tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen toimeenpanon osittaisesta keskeyttämisestä.
Ulkoministeriön viestinnästä kerrotaan Verkkouutisille, että Suomella ei ole tällä hetkellä vireillä Venäjän kanssa tehtyjen valtiosopimusten irtisanomisia. Tiedossa ei ole myöskään, että Venäjän puolelta harkittaisiin muiden sopimusten irtisanomista.
Sotavainajien etsintä hankaloitunut
Julkisuudessa on ollut tietoja, että toisen maailmansodan sotavainajien etsintä itärajan takana ja palautus ovat vaikeutuneet Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi.
Ulkoministeriön mukaan tämän perustana olevaan vuonna 1992 solmittuun toisen maailmansodan seurauksena kaatuneiden sotilaiden muiston vaalimiseen tehtyyn sopimukseen ei ole vireillä muutoksia.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että sotavainajayhteistyötä Venäjän kanssa on haluttu jatkaa myös nykyoloissa toiminnan humaani luonne huomioiden. Suomen puolella yhteistyöstä vastaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys.
Ulkoministeriö vahvistaa, että yhteistyö on hankaloitunut viime aikoina, mutta sopimusta toimeenpanevien osapuolten yhteydenpito toimii ja suomalaisvainajia on kotiutettu Venäjältä.
Perussopimus solmittiin 1992
Suomen ja Venäjän valtiosuhteiden perusta on vuonna 1992 voimaan tullut Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista. Sopimuksessa käsitellään muun muassa pidättymistä voimakeinoilla uhkaamisesta, alueellista koskemattomuutta, sisäisiin asioihin puuttumattomuutta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.
Voimassa olevat kahdenväliset valtiosopimukset käsittelevät muun muassa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä, rajanylityspaikkoja, lento-, juna- ja tieliikennettä, merenkulkua ja jäänmurtoa, kalastusta, konsuliasioita, Saimaan kanavaa sekä yhteistyötä työpolitiikan, tieteen ja teknologian sekä kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen alalla.
Ahvenanmaan sopimus
Yksi vanhimmista voimassa olevista kahdenvälisistä sopimuksista on vuonna 1940 – silloisen Neuvostoliiton kanssa – solmittu niin sanottu Moskovan Ahvenanmaa-sopimus, joka käsittelee Ahvenanmaan asemaa.
Suomi on sopimuksessa sitoutunut demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret. Lisäksi Suomi on sitoutunut olemaan linnoittamatta saaria sekä olemaan asettamatta saaria muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi. Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä on sopimuksen perusteella saanut pitää Ahvenanmaalla omaa konsulivirastoa, jonka toimivaltaan on kuulunut myös sopimuksen noudattaminen.
Virkamiesselvitys Ahvenanmaan asemasta on juuri valmistunut ja sitä käsiteltiin kuluvalla viikolla eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa.
Ahvenanmaan demilitarisoitu asema perustuu vuonna 1922 voimaan tulleeseen sopimukseen, joka solmittiin silloisen Kansainliiton välityksellä. Tässä sopimuksessa on Suomen lisäksi yhdeksän muuta allekirjoittajamaata.
Neuvottelualoite pohjana
Yksinkertaistettuna valtiosopimuksen solmiminen lähtee liikkeelle neuvottelualoitteesta.
Tämän jälkeen osapuolet neuvottelevat sopimuksen sisällöstä ja neuvottelut päättyvät aikanaan sopimustekstin hyväksymiseen eli parafointiin.
Sen jälkeen sopimusteksti allekirjoitetaan. Tarvittaessa sopimus johtaa hallituksen esitykseen ja eduskunnan vastaukseen. Ahvenanmaata käsittelevissä asioissa tarvitaan myös maakuntapäivien suostumus.
Tämän jälkeen sopimus ratifioidaan ja saatetaan voimaan lailla tai asetuksella.