Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä haasteellinen. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä on tällä hetkellä 292 000 ja avoimia työpaikkoja 44 000. Piilotyöpaikkoja, eli avoinna olevia työpaikkoja, jotka eivät ole julkisessa haussa, lienee hieman enemmän kuin virallisesti ilmoitettuja avoinna olevia työpaikkoja. Tästäkin huolimatta päädytään tilanteeseen, jossa työttömiä on kolminkertainen määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin.
Miksi sitten tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa? Neljästä eri syystä.
Ensinnäkin Suomen väestön ikärakenne on sellainen, että eläkkeelle jää tyypillisesti vuosittain 10-15 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Jos työvoiman määrä vähenee, ei yhteiskunnan kantokyky kestä. Esimerkiksi pelkästään eläkejärjestelmä ajautuu isoihin ongelmiin, jos työikäisten määrä supistuu samaan aikaan, kun eläkeläisen määrä kasvaa.
Toiseksi Suomessa on toimialoja, joihin on vaikea saada työvoimaa, vaikka työttömyys onkin suhteellisen korkealla tasolla. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja puutarhatalous, kausityöntekijät matkailualalla sekä hoiva-ala, millä työvoiman tarve kasvaa reippaasti väestön ikääntymisen myötä. Hoiva-alalla kansainvälinen rekrytointi toimii vain, kun kielitaito on kunnossa. Tämä edellyttää rekrytointiprosessia, jossa kielitaito ja osaaminen varmistetaan jo ennen maahantuloa.
Kolmanneksi työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät aina kohtaa alueellisesti. Tästä hyvä esimerkki on Skoda Transtechin tehdas Kajaanin Otamäellä, joka valmistaa ratikoita ja junavaunuja. Tehtaan 800 työntekijästä lähes puolet ovat ulkomaalaisia, koska kotimaisia työntekijöitä on Kajaaniin vaikea houkutella muualta Suomesta riittävästi. Sama haaste on monilla muillakin pienempien kaupunkien suurilla tehtailla. Palvelualalla taas S-ryhmän on rekrytoitava Lapin ruokakauppoihin työntekijöitä Filippiineiltä, kun Suomesta työvoimaa ei löydy.
Neljänneksi Suomi on joillakin toimialoilla kokoaan suurempi. Esimerkiksi Vaasan energiaklusteri tai laajemmin peliala molemmat etsivät yrityksiinsä oman alansa maailman parhaita osaajia, eivätkä he kaikki asu Suomessa. Tilanne on sama huippu-urheilussa: kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat eivät asu Pohjois-Amerikassa, vaan heitä rekrytoidaan NHL-seuroihin ympäri maailmaa. Aivan samalla tavalla maailman kärkeä edustavat suomalaiset yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia maailmalta, mikä on välttämätöntä yritysten menestyksen mahdollistamiseksi.
Yksi työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä väite kuuluu, että Suomeen hankitaan halpatyövoimaa. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Suomessa on hyvin kattava TES-järjestelmä, mikä takaa minimipalkkatason niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille työntekijöillekin. Aika ajoin toki ilmenee väärinkäytöksiä, mutta nämä ovat lain rikkomista ja niihin puututaan. Orpon hallitus on panostanut erittäin vahvasti työperäisen maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämiseen muun muassa lupakäytäntöjä ja jälkivalvontaa kehittämällä.
Kotimaisen työvoiman aseman turvaamiseksi Suomessa on saatavuusharkinta, mikä tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta voi palkata työntekijän vain, jos Suomesta tai EU-alueelta työntekijää ei saa. Saatavuusharkinnasta voidaan alakohtaisesti ja alueellisesti luopua, mutta se edellyttää, että työvoimasta on todistetusti pulaa.
Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kansainvälisen rekrytoinnin resursseja kohdistetaan EU:n ulkopuolella neljään kumppanuusmaahan, jotka ovat Intia, Filippiinit, Vietnam ja Brasilia. Yli neljännes kaikista Suomeen töihin tulevista tulee jo näistä kohdemaista, lähinnä Intiasta ja Filippiineiltä. Tammikuussa Vietnamiin ja Filippiineille suuntautuneella matkallani allekirjoitettiin maiden väliset yhteisymmärryspöytäkirjat, ja samalla mukana olleet suomalaiset yritykset verkottuivat paikallisten toimijoiden kanssa.
Ulkomaisen työvoiman tarpeen Suomessa määrittelee työllisyystilanne. Ensisijainen tavoite on työllistää Suomessa jo olevat työttömät. On kuitenkin tärkeää, että jos työvoimaa ei kotimaasta löydy, sitä saa nopeasti, joustavasti ja luotettavasti kohdemaista.