Verkkouutiset

Suomalaisia sotilaita. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomea hehkutetaan saksalaisille – ”varautuvat aina pahimpaan”

Asiantuntijan mukaan suomalaisilla on pragmaattinen asenne turvallisuuteen.

Saksa on vuosikymmenien ajan laiminlyönyt turvallisuushuolia sekä poliittisella tasolla että julkisessa keskustelussa. Suomi sen sijaan on aina varautunut pahimpaan ja huolehtinut kokonaisvaltaisesti turvallisuudestaan.

Näin kirjoittaa Saksan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa instituutissa (SWP) työskentelevä Minna Ålander 49security-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.

Turvallisuusaiheita käsittelevä sivusto on Global Public Policy Instituten ja Saksan ulkoministeriön yhteishanke.

Pohjoismaista Suomi on Ålanderin mukaan maa, jolta Saksalla on eniten opittavaa.

– Turvallisuuspolitiikassa Suomi on monella tapaa Saksan vastakohta. Kun Saksassa huippupoliitikot ja valtionjohto yrittivät vuosikymmenien ajan pitää turvallisuuspolitiikan vaikutukset kauppaan ja energiapolitiikkaan poissa näkyvistä ja mielistä, on Suomessa kaikkea tarkasteltu turvallisuuspoliittisen linssin läpi, hän toteaa.

Suomalaiset ovat hänen mukaansa aina ”varautuneet pahimpaan”.

– Yli 1 340 kilometrin raja Venäjän kanssa ei ole ikinä sallinut sitä, että suomalaiset olisivat voineet hiljentää tahtia kansallisessa puolustuksessa.

Hän muistuttaa, että Suomi säilytti yleisen asevelvollisuuden, toisin kuin monet muut Euroopan maat. Nyt 5,5 miljoonan asukkaan Suomen puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Lisäksi reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.

Kirjoittaja kertoo, että Suomi on viimeisen 20 vuoden aikana perustanut puolustuksen suunnitelmat ja hankinnat 2000-luvun alussa tehtyyn strategiseen uhka-analyysiin.

– Venäjän aggression valossa tämä ennakointiharjoitus on osoittautunut erittäin tarkaksi. Aina on ollut selvää, että Suomeen kohdistuva uhka tulee todennäköisesti idästi, ja tämän takia Suomen puolustuskyky on suunnattu itärajan suojaamiseen. Ei ole sattumaa esimerkiksi se, että Suomen tykistö on yksi Euroopan vahvimmista.

Ålander jatkaa, että Suomella on myös hyvin varustellut ilmavoimat ja laivastonkin modernisointia jatketaan.

Suomalaisilla on hänen mukaansa kattava lähestymistapa turvallisuuteen.

– Suomalainen turvallisuuskäsite on paljon muutakin kuin sotilaallista puolustusta: se kattaa talouden, kriittisen infrastruktuurin ja yleisen yhteiskunnan kestävyyden ja valmiuden kysymyksiä.

Hän mainitsee esimerkiksi väestönsuojat, pyrkimyksen omavaraisuuteen energiassa ja kriittisten tarvikkeiden hätävarastot.

– Suomalaista mentaliteettia voisi parhaiten kuvailla pragmaattisena realismina.

Turvallisuuspolitiikka on Ålanderin mukaan myös jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Näin ei Saksassa hänen mukaansa ole.

– Tärkein opetus, jonka Saksa voi Suomelta oppia, on se, että on parempi olla turvassa kuin katua. Kun emme pidä vakautta itsestäänselvyytenä ja valmistaudumme aktiivisesti turvallisuusympäristön mahdollisiin muutoksiin sekä tiedotamme kansalaisia turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja edistämme julkista keskustelua kansallisesta – ja laajemmin Euroopan – turvallisuutta koskevista asioista, niin tämä voi auttaa valmistautumaan yhteiskuntaa häiritseviin tapahtumiin.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS