Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sanoo Futucast-puheohjelmassa, että viime aikojen pohdinnassa, pitäisikö Venäjän kanssa keskustella, on kyse itseasiassa itsestään selvästä väittelystä.
– Totta kai me tullaan jossain vaiheessa puhumaan Venäjän kanssa on. Se on tavallaan mielestäni turha väittely. Olennaisempaa on se, että mistä me puhutaan ja kenen kanssa.
Vanhanen painottaa, että pitää pohtia, mitä ”lisäarvoa” keskustelu tuo. Mitkä ovat ne yhteiset lähtökohdat, joihin keskustelu voisi perustua. Tähän vaaditaan myös sitä, että Euroopalla olisi siitä yhteinen näkemys.
– Eihän Venäjä ole esittänyt mitään halukkuutta tinkiä sen tavoitteista eikä muuttanut asennettaan Ukrainaa kohtaan. Venäjä varustautuu ja uhkailee laajemmin Eurooppaa edelleen.
Kysymys onkin siitä, ”mistä menemme puhumaan”.
– Kyllä me voimme mennä sinne saarnan oppilaiksi kuuntelemaan, kun Putin lyö ”historiallisia faktoja” pöytään ja kertoo, miten asiat hänet mielestään on, miten Nato työntyy Venäjän rajoille ja Venäjän pitää varustautua sitä vastaan. Tämä on kuultu ennenkin.
”Venäjän uhka ei meiltä häviä, mutta kauempana Euroopassa ei kiinnosta”
Vanhasen mukaan oleellista, onkin ”varautua henkisesti” siihen, miltä suhde Venäjään näyttää.
– Mutta kun tämä sota päättyy, niin se kytkin voi kääntyä hyvin nopeasti. Voi tulla joukko valtioita joille Ukraina on toissijainen kysymys. Miten varaudutaan tähän tilanteeseen.
Suomi, muut Pohjoismaat ja Itämeren valtiot tietävät Venäjän uhan jatkossakin. Muualla Euroopassa mielenkiinto katoaa.
– Mitä kauemmas Venäjän rajoista mennään, sitä vähemmän Venäjä ja Ukraina kiinnostavat. Se häviää päiväjärjestyksestä.
Vanhanen palaakin siihen, ettei ole ehditty miettiä, ”mitä tarkoittaa Suomelle, kun sota joskus päättyy”.
– Meillä se turvallisuusuhka ei häviä. Me tiedämme, että Venäjä voi hyökätä naapurimaihinsa. Sen takia meidän pitää ylläpitää tiettyä puolustustasoa. Iso osa Nato-maista ei tule koskaan pyrkimäänkään siihen, että ne nostaisivat puolustusmenonsa mihinkään 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Edes ne maat, joilla olisi siihen syytä.
”Edessä henkisesti vaikea siirtymä”
Vanhanen korostaa, ettei Suomen tule jäädä yksin Venäjä-kantansa kanssa, vaan hakeutua samanmielisten maiden seuraan. Suomen ei pidä jäädä yksin Pohjois-Eurooppaan ja koko Eurooppaan muistuttamaan Venäjän uhasta ja puolustuspanostuksista, muttei myöskään liudentaa kantaansa tai olla sinisilmäisiä.
– Koska siinä voi nopeasti käydä niin, että 2030-luvulla aletaan taas nähdä Venäjää olympialaisissa ja jääkiekon MM-kisoissa. Suomalaisessa katukuvassa alkaa näkyä turisteja ja venäläisiä rekisterikilpiä.
Hänen mukaansa ”tämä todellisuus voi tulla meille hyvin nopeasti vastaan”.
– Vaikka se tuntuu nyt ihan käsittämättömältä ajatukselta, haluan varoittaa ihmisiä siitä, että Suomi ei yksin pysty kontrolloimaan Venäjän Eurooppa-suhdetta. Ja saatamme joutua tekemään epämieluisia myönnytyksiä.
Vanhasen arvioi, että edessä saattaa olla nopea ”henkisesti vaikea siirtymä” Venäjän uhasta ”normaalia muistuttaviin olosuhteisiin”.
– On haaste, että miten ihmisten oikeudentaju, mentaliteetti, kulkee samassa suhteessa geopolitiikan kanssa.