Suomi tavoittelee kotimaisten tutkimus&kehitys-menojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen t&k-intensiteetti oli kolme prosenttia vuonna 2021. T&k-toiminnan tavoitteena on luoda uusia innovaatioita.
Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zadin mukaan yritysten t&k-toiminnan tukeminen on valtiolle kannattavaa, sillä se synnyttää myönteisiä ulkoisvaikutuksia.
– Tämä tarkoittaa, että yhteiskunta laajemminkin hyötyy yksittäisen yrityksen t&k-toiminnasta. Yhden yrityksen t&k-toiminta voi lisätä toisenkin markkinoilla toimivan yrityksen tuottavuutta esimerkiksi silloin, kun osaava työntekijä siirtyy työnantajalta toiselle, Zad sanoo tiedotteessa.
Selvityksen mukaan t&k-tavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa, sillä t&k-toiminta itsessään on hyvin pitkäjänteistä. Investoinnit voivat olla massiivisia ja valmiin tuotteen tai palvelun saaminen markkinoille voi kestää vuosia.
– Pelkkä pitkäjänteisyys ei kuitenkaan riitä. Suomi pääsee t&k-tavoitteeseensa vain, jos sen saavuttamiseksi tehdään samansuuntaisia poliittisia päätöksiä kaikilla hallinnonaloilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maahanmuutto-, koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka muodostavat yhdessä sellaisen kokonaisuuden, joka tukee t&k-tavoitteen saavuttamista. Matkan varrelle asetetaan konkreettisia, mitattavissa olevia välitavoitteita, Zad lisää.
Suomen startup-yhteisö toteutti selvityksen Suomen t&k-ympäristöstä loppuvuodesta 2022. Selvityksessä esitellään politiikkasuosituksia, joiden avulla startup- ja muut yritykset voisivat kasvattaa t&k-menoja entisestään tulevina vuosina. Lisäksi selvityksessä esitellään skenaariolaskelmia siitä, miten paljon Suomen startup-yhteisön jäsenet voisivat investoida t&k:hon kasvaessaan Suomessa. Selvityksen tarkoituksena oli myös arvioida startupien vaikuttavuutta Suomen taloudelle.