Suomalaisen sähkönkäyttö on kasvanut 1980-luvulta nykypäivään lähes kaksinkertaiseksi. Kun vuonna 1980 sähköä kului asukasta kohti 8296 kilowattituntia vuodessa, vuonna 2025 luku oli jo 15 171 kilowattituntia.
– Elämä tapahtuu nykyään sähköllä. Yksi konkreettisimmista arkemme sähkönkulutuksen kasvun vauhdittajista on lämmityksen sähköistyminen, toteaa Vattenfallin liiketoimintajohtaja Taija Sjöblom tiedotteessa.
1980-luvulla enemmän kuin joka kolmas pientalo lämpeni Suomessa öljyllä. Nykyään valtaosa pientaloista käyttää lämmitykseen sähköä, lämpöpumppuja tai niiden yhdistelmiä. Lämmityksen lisäksi suomalaisten sähkönkulutusta ovat kasvattaneet monet uudet kodin sähkölaitteet.
Nykyään pidämme esimerkiksi mikroaaltouunia itsestäänselvyytenä, mutta vuonna 1985 sellainen löytyi vasta viideltä prosentilta kotitalouksista.
– Harvoin pysähdymme miettimään, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan. Se on itsestäänselvyys, johon emme kiinnitä arjessa huomiota. Sähkö ei vain valaise lamppuja, se pyörittää maksamista, viestintää, vettä, lämmitystä, turvallisuutta ja yhä useammin myös liikkumista, huomauttaa Sjöblom.
Maksuliikenne kulkee sähkön välityksellä
Korttimaksaminen otettiin käyttöön Suomessa 1980-luvun alussa. Ostokset maksettiin pääosin käteisellä 2000-luvulle asti ja laskut puolestaan konttorissa tai paperilla. Verkkopankki saapui Suomeen vuonna 1996. Nykyään maksaminen on digitaalinen palvelu, joka vaatii sähköä ja verkkoyhteyksiä.
Vesi on sekin sähköstä riippuvainen. Lyhytkin sähkökatko vaikuttaa jätevesihuoltoon, koska jäteveden siirtämiseen käytetään sähköllä toimivia pumppuja. Sähkökatko keskeyttää myös lämmityksen ja usein myös lämpimän veden jakelun sekä kaukolämmön piirissä olevissa taloyhtiöissä, että sähkölämmitteisissä pientaloissa. Puhumattakaan hissien tai sähkölukkojen toiminnasta, verkkoyhteyksistä ja kännykän tai sähköauton latauksesta.
– Onneksi Suomi ja suomalaiset ovat varautumisen mestareita ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot on järjestetty myös sähkökatkon aikana, toteaa Sjöblom.
1980-luvulla sähköntuotanto oli melkoinen päästölähde. Fossiiliset polttoaineet kuten kivihiili ja öljy sekä turve vastasivat 45 prosentista sähköntuotantoa. Ydinvoiman osuus oli noin 25 ja vesivoiman noin 25 prosenttia. Loppu koostui puuperäisistä polttoaineista. Nykyään sähköä tuotetaan Suomessa lähes fossiilivapaasti.
– Suomalaiset kuluttavat sähköä lähes kolme kertaa EU-keskiarvoa enemmän. Sähköistyminen on meillä pitkällä ja siirtymä puhtaaseen sähköntuotantoon on jo tehty. Tämä on yksi kestävän kasvun kivijaloista Suomelle. Samalla fossiilivapaa sähkö on meille myös huoltovarmuus- ja energiaturvallisuusinvestointi ja kuluttajalle arjen vastuullisuusteko, muistuttaa Sjöblom.
LUE MYÖS:
Tämä sähkösopimus on yhä halvin, tilastot paljastavat syyn