Kun Venäjä aloitti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssotansa, Kreml ei ollut varautunut ukrainalaisten puolustustahdon lujuuteen. Myös muualla on ruotsalaistutkija Elisabeth Braw’n mukaan syytä ymmärtää, että maata ei puolusteta vain asein, vaan siihen tarvitaan koko kansan panosta. Suomessa tämä on hänen mielestään tiedostettu esimerkillisesti jo vuosikymmenten ajan.
Yhdysvaltalaisessa AEI-ajatushautomossa työskentelevä Braw viittaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksiin, joissa suomalaisten ilmaisema puolustustahto on pysynyt vuodesta toiseen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että puolustustahtoa on mahdollista ylläpitää myös silloin, kun akuuttia sotilaallista uhkaa ei ole.
– Suomella on toki hyvin pitkä raja Venäjän kanssa, mutta meillä on myös menestyvä demokratia, meillä on oikeusvaltio ja meillä on hyvin toimiva yhteiskunta, eli meillä on jotakin puolustettavaa, entinen puolustusvoimain komentaja, amiraali evp. Juhani Kaskeala toteaa Brawn’n Financial Timesiin kirjoittamassa artikkelissa.
Kaskeala pitää tärkeänä, että koko valtionhallinto kykenee toimimaan yhtenäisenä rintamana. Keskeinen koordinoija on puolustusministeriön kansliapäällikön johtama Turvallisuuskomitea, joka avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Komiteaan kuuluvat muun muassa kaikkien ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian ykkösvirkamiehet sekä Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen päälliköt, poliisiylijohtaja ja Suojelupoliisin päällikkö.
– Jotta koko hallinto voi tehdä oman osansa maan turvallisuuden ylläpitämiseksi, tarvitaan luottamukseen perustuvaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä, Kaskeala sanoo.
Pääesikunnan päällikkönä 2011–2015 toiminut kenraaliluutnantti evp. Arto Räty nostaa esille myös maanpuolustuskurssien roolin. Laajaa arvostusta nauttiville kursseille kutsutaan osallistujia niin politiikan, virkamieskunnan, elinkeinoelämän kuin järjestökentänkin piiristä.
– Perheet, koulujärjestelmä, valtakunnallinen maanpuolustuskurssi – kaikki se on osa koulutusta. Se tarkoittaa sitä, että valtaan nousevilla nuoremmilla sukupolvilla on yhteys maanpuolustukseen. Tällä tavoin myös ihmiset, jotka eivät palvele puolustusvoimissa, voivat kokea yhteenkuuluvuutta, taustoittaa Räty.