Suomalaisten ostovoima heikentyi

Suurimmat nousut ostovoimassa nähtiin teknologia-alalla.
Jalankulkijoita Helsingissä 8. heinäkuuta 2022., LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Jalankulkijoita Helsingissä 8. heinäkuuta 2022., LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Suomalaisten ostovoima on heikentynyt, ilmenee VertaaEnsin-sivuston tekemästä selvityksestä. Nettopalkan nousu ei riittänyt kattamaan inflaatiota huomattavassa osassa ammattinimikkeitä. Yksityisellä sektorilla tällaisten ammattien osuus oli 46 prosenttia, kuntasektorilla 32 prosenttia ja valtion leivissä 59 prosenttia.

Yksityisellä sektorilla suurimmat nousut mediaanipalkoissa neljän vuoden seurantajaksolla on nähty teknologia-alalla (ohjelmoijat ja teknologiajohtajat) sekä luovilla teknisillä aloilla (sisustussuunnittelijat ja arkkitehdit).

Teknologia-ala ei kuitenkaan ole kokonaan nousujohteinen, sillä esimerkiksi tietokantasuunnittelijoiden palkkakehitys on negatiivinen. Suurin mediaanipalkkojen lasku on postinkantajilla- ja lajittelijoilla.

Knunta-alan osalta suurin palkkojen nousu on nähtävissä esimies- ja johtotason rooleissa. Myös asiantuntijarooleissa palkkakehitys on selkeän positiivinen.

Pienin palkannousu on nähtävissä liikenne- ja kuljetusalalla sekä opetuksessa. Yksityisestä sektorista poiketen kunta-alan mediaanipalkat ovat kehittyneet positiivisesti kaikissa ammateissa.

Suomalaiset pitävät lottovoittoa todennäköisimpänä keinona vaurastua säästämisen ja sijoittamisen sijaan.
Suomi pärjää ilman itämarkkinoita, eikä riippuvuus ollut etu vaan hinta, huomauttaa Mika Aaltola.
Vuosikymmenien käteissäästöt hupenivat veroihin.
Mainos