Verkkouutiset

Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 osuus oli selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Suomalaisten nuorten koulutustaso laskee – jo OECD:n keskitason alapuolella

Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana on korkea-asteen koulutus. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2020.

2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomi kuitenkin poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysytellyt vakaana ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin. Täten Suomen asema OECD-maiden vertailussa on muuttunut. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 osuus oli selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla.

25-64-vuotiaassa aikuisväestössä Suomen suhteellinen koulutustaso on seurannut samaa kehitystä viiveellä. Vielä vuonna 2011 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisistä oli Suomessa 7,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD maissa keskimäärin (Suomi 39,3 %, OECD 31,5 %).

Vuonna 2021 yhteensä 41,1 prosenttia OECD-maiden 25-64-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Suomessa osuus oli 42,3 prosenttia. Suomi on siten siirtynyt OECD-maiden ylimmästä neljänneksestä maiden keskiryhmään.

Korkeakoulutus parantaa työllisyyttä ja palkkaa

Korkeakoulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomessa ja OECD-maissa korkeakoulutettujen työllisyysaste on keskimäärin noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneiden. Työllisyysasteiden erot ovat säilyneet suurin piirtein samalla tasolla koko 2000-luvun.

Korkea-asteen koulutus tuo myös suuremman palkan. Korkeakoulutuksen tuoma palkkaetu verrattuna toisen asteen tutkintoon on OECD-maissa keskimäärin 55 prosenttia. Suomessa korkea-asteen tutkinnon palkkaetu toisen asteen tutkintoon nähden on 34 prosenttia, eli OECD-keskiarvoa pienempi, mutta suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Koulutuksen palkkapreemion vertailussa Suomi on ainoa OECD-maa, jossa toisen asteen tutkinto ei lisää palkkaa suhteessa perusasteen tutkintoon.

Suomessa korkea-asteen opiskelijoista suurin osa (69 %) opiskelee alempaa korkeakoulututkintoa, eli yliopistojen kandidaatintutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa. Ylempää korkeakoulututkintoa (eli yliopistojen maisterin tutkintoa tai ammattikorkeakoulujen ylempää amk-tutkintoa) opiskelee 25 prosenttia Suomen korkea-asteen opiskelijoista.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS