Loppuvuodesta tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset katsoivat, että EU merkitsee heille ennen muuta käytännön asioita: vapaata liikkuvuutta, mahdollisuutta opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa eli euroa.
Lisäksi Euroopan unioni merkitsee suomalaisille rauhaa, jonka merkitys on Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja kiristyneen kansainvälisen tilanteen myötä noussut.
Suomalaisten mielestä EU:n suurimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä kansainväliseen tilanteeseen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen sekä inflaatioon. Kolme neljästä suomalaisesta näkee kuitenkin EU:n tulevaisuuden optimistisena.
Loka-marraskuussa tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen Suomea koskevan raportin mukaan vapaus matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:ssa sekä yhteinen raha nousevat parhaiksi EU:n mukana tuleviksi asioiksi. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kannattaa euroa.
Suomalaiset ovat yleisesti ottaen eurooppalaisia tyytyväisempiä omaan elämäänsä. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta näkee taloudellisen tilanteensa ja tulevaisuuden keskimäärin muita eurooppalaisia valoisammin. Myös koko Euroopan taloutta arvioitaessa suomalaisten näkemykset ovat myönteisempiä kuin kaikkien EU27-maiden kansalaisten keskiarvo.
Suomalaisten mielestä suurimmaksi ongelmaksi EU:ssa nousee Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Toisena listalla on kansainvälinen tilanne ja kolmantena ympäristö ja ilmastonmuutos. Työttömyys, verotus sekä eläkkeet ovat selvästi pienempiä haasteita. Samoin ovat rikollisuus ja terveys. Huoli terrorismista on noussut sekä EU27-maiden että suomalaisten tasolla.
Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo olevansa vähintään melko hyvin perillä Euroopan asioista. Tiedon tason katsotaan olevan selvästi parempi kuin eurooppalaisilla keskimäärin.
Suomalaiset ovat suhteellisen optimistisia EU:n tulevaisuudesta. Kolme neljästä on vähintäänkin optimistinen, ja pessimistisiä on yksi neljästä.
Noin puolella suomalaisista on positiivinen mielikuva Euroopan unionista. Vain kymmenesosa suhtautuu Euroopan unioniin negatiivisesti.
Suurin osa suomalaisista väittää tuntevansa oikeutensa Euroopan unionin kansalaisena. Valtaosa suomalaisista myös kokee olevansa Euroopan unionin kansalaisia.
Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kannattaa vapaata liikkuvuutta eli mahdollisuutta asua, tehdä työtä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa missä tahansa EU:n alueella. Suomalaiset suhtautuvat asiaan selvästi EU27-keskiarvoa myönteisemmin.
Suomalaisten enemmistö kannattaa EU-maiden yhteistä ulkopolitiikkaa. Vieläkin useampi, neljä viidestä, kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteistä kauppapolitiikkaa kannattaa lähes kolme neljästä suomalaisesta.
Oikeusvaltioperiaate nousee suomalaisille tärkeäksi eurooppalaisten yhteenkuuluvuutta aikaansaavaksi tekijäksi. Verrattuna muihin maihin suomalaisten arvostus oikeusvaltioperiaatetta kohtaan on selvästi korkeampi. Myös eurooppalaiset arvot ja kulttuuri nähdään yhtenäisyyttä luoviksi tekijöiksi suomalaisten keskuudessa.
Arvoista tärkein on rauha niin suomalaisille kuin EU27-maiden kansalaisille. Ihmisoikeudet, demokratia ja yksilönvapaudet nousevat myös tärkeiksi arvoiksi. Suomalaiset nostavat kuitenkin oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi tärkeimmistä arvoista, ja arvostavat sen kaikkein korkeimmalle EU27-maiden keskinäisessä vertailussa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Euroopan maat toimimaan Venäjää vastaan sekä auttamaan Ukrainaa monin tavoin. Suomalaiset ovat tyytyväisimpien joukossa oman maansa, mutta myös Euroopan unionin toimiin. Sotilaallisen yhteistyön lisäämistä ja rahan käytön lisäämistä puolustukseen kannattaa yli puolet niin EU27-maiden kansalaisista kuin suomalaisistakin.
Riippuvuutta venäläisestä energiasta halutaan vähentää. Uusiutuvaan energiaan investoimista kannattaa neljä viidestä, ja sillä nähdään olevan positiivinen vaikutus turvallisuuteen.
Luottamus instituutioihin on suomalaisten keskuudessa korkealla. Natoon luottaa neljä viidestä suomalaisesta. Euroopan unioniin, oman maan parlamenttiin ja hallitukseen luotetaan enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Kyselyyn vastasi EU:n jäsenmaista 26 471 yli 15-vuotiasta vastaajaa. Suomessa haastatteluja tehtiin 1 009.