Suomen teollisuudessa on viime vuosina koettu useita arvoketjujen häiriöitä. Eniten materiaalien ja osien saatavuusongelmista ovat kärsineet konepaja- ja kemianteollisuus ja vähiten elintarviketeollisuus.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan iso osa pienistä ja keskisuurista suomalaisyrityksistä on häiriöiden johdosta tehnyt parannuksia toimintavarmuuteensa. Yritykset ovat vaihtaneet toimittajia tai kasvattaneet varastoja, ainakin väliaikaisesti. Tulosten mukaan tähänastiset muutokset osien ja materiaalien tuonnissa Suomeen ovat kuitenkin jääneet varsin vähäisiksi.
Kahden-kolmen viime vuoden aikana globaalien arvoketjujen toiminta on häiriintynyt ehkä pahemmin kuin kertaakaan aiemmin. Häiriöitä ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, globaali koronakriisi, konttien saatavuusongelmat sekä kohonneet kuljetuskustannukset ja pidentyneet kuljetusajat.
Suurimmat muutokset arvoketjuissa ovat raportin mukaan kuitenkin alkaneet näkyä vasta viime vuonna Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
‒ Viime vuonna materiaalien, komponenttien ja muiden välituotteiden keskittyminen tiettyihin tuontimaihin on vähentynyt selvästi edeltäviin vuosiin verrattuna. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, johtuvatko viime vuonna koetut muutokset arvoketjuissa ainoastaan Ukrainassa käytävästä sodasta vai siitä, että aiemmin tehdyt muutokset hankintastrategioissa alkavat vasta nyt näkyä kauppavirroissa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö tiedotteessa.
Suomen teollisuudessa häiriöitä on koettu kaikilla aloilla. Eniten häiriöitä on esiintynyt konepaja- ja kemianteollisuudessa ja vähiten elintarviketeollisuudessa, joskin yli kolmasosa elintarviketeollisuudenkin yrityksistä oli kokenut häiriöitä. Konepajateollisuudessa materiaalien ja osien saatavuusongelmista on kärsinyt jopa neljä viidestä yrityksestä, ja kemianteollisuudessakin kolme neljästä. Palveluyrityksistä etenkin hotelli- ja majoitusalan yritykset ovat kokeneet erilaisia arvoketjuhäiriöitä.
Iso osa pienistä ja keskisuurista suomalaisyrityksistä on koettanut parantaa toimintavarmuuttaan ja tehnyt muutoksia arvoketjuihinsa. Yleisimpiä keinoja ovat olleet vaihtoehtoisten toimittajien hankinta ja varastojen kasvattaminen, joskin jälkimmäinen on ollut monella väliaikainen keino.
Yritykset myös hankkivat materiaaleja ja osia aiempaa useammasta maasta, vaikkakaan muutos ei ole mittava. Vaikka yrityskyselyn perusteella kotimaisten ostojen osuus olisi kasvanut, koko talouden tasolla näin ei ole käynyt, vaan kotimaasta tehtyjen ostojen osuus pikemminkin laski viime vuonna. Yritykset ovat joka tapauksessa alkaneet miettiä aiempaa enemmän arvoketjuihin liittyviä riskejä, painottaa Ali-Yrkkö.
‒ Arvoketjuihin tehdyt muutokset eivät ainakaan vielä ole tutkimuksemme perusteella suuresti muuttaneet materiaalien ja osien kauppavirtoja. Voi olla, että muutokset ovat hitaita tai sitten ne jäävät niin pieniksi, että koko talouden tasolla ne jäävät näkymättömiin. Globaalien ketjujen täydellistä toimintavarmuutta ei kuitenkaan enää pidetä itsestäänselvyytenä. Riskejäkin on alettu miettiä, ja se on ehkä tärkein opetus viime vuosien kriiseistä, toteaa Ali-Yrkkö.