Suomalaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti EU:n laajentumiseen

Kyselyn mukaan suosikkeja uusiksi jäsenmaiksi olisivat Norja ja Islanti.
Euroopan unionin lippuja. AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT
Euroopan unionin lippuja. AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT
Euroopan unionin lippuja. AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT
Euroopan unionin lippuja. AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT

Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn yhteisen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuisivat erittäin myönteisesti Norjan Islannin, Sveitsin ja Britannian mahdolliseen EU-jäsenyyteen.

Maat eivät ole tällä hetkellä virallisia ehdokasmaita. Varsinaisista ehdokasmaista eniten tukea saisi Ukrainan jäsenyys, jota kannatti 57 prosenttia vastaajista. Toisena tuli Montenegro, jonka jäsenyyttä kannatti 33 prosenttia.

– Myönteisimmin suhtaudutaan maihin, jotka ovat jo läheisiä EU:n kumppaneita ja jakavat EU:n perusarvot. Näin ollen yli puolet suomalaisista ottaisi mukaan myös Kanadan, mikä kertoo, että osa suomalaisista hahmottaa EU:n mahdollisena poliittisena ja arvopohjaisena yhteisönä, jonka rajat eivät määräydy pelkästään maantieteen perusteella, Sitran johtava asiantuntija Riikka Marjamäki sanoo tiedotteessa.

Myös mahdollinen välimalli saa varovaista kannatusta suomalaisilta: 40 prosentin mukaan EU:n tulisi mahdollistaa jäsenyyttä hakeneille maille niin sanottu kevytjäsenyys, jossa maat pääsisivät hyötymään esimerkiksi sisämarkkinoista ennen täysjäsenyyttä.

Laajentumista on perinteisesti perusteltu talouden, turvallisuuden ja demokratian näkökulmista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Yhdysvaltojen hiipuva poliittinen ja sotilaallinen sitoutuminen Natoon ovat muuttaneet laajentumisen myös korostuneen geopoliittiseksi kysymykseksi.

40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:n laajentuminen uusiin jäsenmaihin on kustannuksista huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä. Laajentumisen ehdoista suomalaisten kanta on huomattavasti selvempi. Peräti 81 prosenttia katsoo, ettei EU:n tule tinkiä jäsenyyskriteereistään, kuten oikeusvaltioperiaatteesta tai korruption vastaisesta taistelusta, nopeuttaakseen uusien maiden liittymistä.

Myös EU:n sisäinen toimintakyky nousee vahvasti esiin ja 68 prosenttia vastaajista katsoo, että ennen uusien jäsenmaiden hyväksymistä EU:n on uudistettava sisäinen päätöksentekonsa, jotta unioni säilyy toimintakykyisenä.

– Tulevaisuuden laajentumispolitiikan hyväksyttävyys ratkaistaankin siinä, kykeneekö EU tarjoamaan uskottavan turvallisuuspoliittisen suojan uusille jäsenilleen ja samalla säilyttämään oman päätöksentekokykynsä ja huolehtimaan nykyisten jäsenmaidensa tasavertaisesta ja reilusta kohtelusta, Sitran ennakointi- ja koulutustoiminnon johtaja Veera Heinonen sanoo.

Laajentumisella on vastaajien mielissä myös myönteinen taloudellinen ulottuvuus. 58 prosenttia katsoo, että EU:n laajentuminen on Suomelle taloudellinen mahdollisuus, koska se avaa uusia markkinoita suomalaisille yrityksille.

Sitran ja EVAn yhteinen EU-kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026 osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusten sarjaa.

Kirjoittajan mukaan EU:n uudet säännöt lisäävät eurooppalaisten yritysten työtä ja kustannuksia.
Mainos