Suomalaiset ovat maailman parhaita luku- ja numerotaidoissa, ilmenee tuoreesta OECD:n kansainvälisestä aikuisten taitotutkimuksesta (PIAAC). Ongelmanratkaisussa suomalaiset ovat jaetulla ykkössijalla.
– Suomalaisten luku- ja numerotaidon ja ongelmanratkaisun kärkiosaaminen tukee yritystemme menestymistä ja antaa erinomaiset lähtökohdat työntekijöiden osaamisen kehittymiselle. Tämä on kilpailuetu tuottavuuden parantamiselle ja uusien teknologioiden hyödyntämiselle, koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen yrittäjistä kommentoi PIAAC-tuloksia tiedotteessa.
Hänen mukaansa Suomen tulokset ovat erinomaisia ja ovat positiivinen ja toivoa-antava signaali samalla, kun PISA-tulokset ovat heikentyneet pidemmän aikaan.
– Silti luku- ja numerotaidossa on suuria eroja kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä. Tähän tulee tarttua esimerkiksi täsmäkoulutuksin. Heikot perustaidot voivat olla esteenä niin työllistymiselle. Noin joka kymmenes aikuinen jää edelleen perustaidoissa häntäpäähän, Kinnunen muistuttaa.
Suomalaisaikuisten tiedonkäsittelytaidot paranivat noin 40 vuoden ikään saakka. Vasta 60–65-vuotiaiden taidot olivat selvästi heikompia kuin saman kohortin taidot 50–55-vuotiaina edellisessä PIAAC-tutkimuksessa.
– Kun väki vähenee ja osaajapula kasvaa, tarvitsemme kaikki kynnelle kykenevät töihin. Ikääntyneet eivät saa jäädä työelämässä jalkoihin, kun tietotekniikka ja digitalisaatio valtaavat joka alaa. Työnantajien ja yritysten tulee mahdollistaa työn ohessa oppiminen tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja koulutusalan yritysten kanssa, Kinnunen muistuttaa.
Huolestuttavaa on myös, että vain 42 prosenttia koki terveytensä hyväksi, mikä oli alle muiden pohjoismaiden ja OECD-maiden keskiarvon.
– Osaaminen on tärkeä osa hyvinvointia. Perustaitojen aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä, jotta työntekijät pystyvät kehittämään osaamistaan ja vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin. Ongelmanratkaisukyky on tärkeä yrittäjämäinen valmius, jossa on hyvä pysyä maailman kärjessä, Kinnunen sanoo.
– Suomen elinvoiman ja työllisyyden kannalta on elintärkeää, että varmistamme säästöistä huolimatta koulutusmahdollisuudet koko väestölle ja annamme tukea niille, joilla on heikoimmat perustaidot, Kinnunen jatkaa.
